Pallo-kotien tarina

Avosylin yhtymä laajenee 1.7.2021, kun Pallo-kodit liittyy osaksi Avosylin yhtymää. Lue tiedote tästä!
Kaikkia Avosylin yhtymän erillisyhtiöitä yhdistää sama arvopohja sekä muutosvoimaiset syntytarinat. Tutustu Pallo-kotien tarinaan!

Pallo-kodit tarjoaa huostaanotetuille lapsille ja nuorille kodinomaisen, turvallisen ja rakastavan kodin, jossa eletään tavallista ja hyvää arkea. Kaiken keskiössä on yksilöllisyyttä korostava yhteisöllisyys. Toiminta-ajatus syntyi vahvasta halusta tehdä asioita toisin.

Pallo-kotien toimitusjohtaja Sari Itäpelto on kotoisin isosta ja yhteisöllisestä perheestä. Perhe asui lastenkodin vieressä, joten lasten päivät kuluivat lastenkodin kentällä leikkien. Jatkuva aikuisten läsnäolo tuntui hyvältä. – Isona haluan muuttaa lastenkotiin, kertoi pieni Sari tuolloin äidilleen.
18-vuotiaana Sari työskenteli puolen vuoden ajan samaisessa lastenkodissa. Sinä aikana hän joutui kasvokkain myös lasten kaltoinkohtelun kanssa. – Alan rankkuus ja toimintamallit yllättivät. Jotain jäi kytemään.

Vahva urheilutausta johdatti Sarin kuitenkin fysioterapeutin työhön. Työ oli hyvin yksilökeskeistä ja Sari haikaili vuosia yhteisöllisemmän työn pariin. Lopulta hän hakeutui opiskelemaan sosionomiksi ja pureutui kirjallisuuden avulla sosiaalipedagogiikkaan. Kaj Henttosen kirja ”Voiko sen tehdä toisin?” oli käänteentekevä. Se herätti kauan kyteneen ajatuksen siitä, mitä tarkoittaa toisin tekeminen. Näin sai alkunsa Perhekoti Pallo, joka avattiin vuonna 2000.

Ensimmäiset vuodet Sari asui oman perheensä kanssa Pallossa. – Keskiviikkoisin kokoonnuttiin nuorten kanssa miettimään, minkälaisessa paikassa he haluaisivat olla sijoitettuna. Pallo on siis syntynyt ja muovautunut nuorten kanssa käydyn dialogin pohjalta, rohkeasta ajatuksesta tehdä asioita toisin.
Vuonna 2012 yritys kohtasi taloudelliset haasteet, joista Sarin vaimo Taru Itäpelto sai pelastettua laivan uppoamiselta. Tarulle kuuluu iso kiitos yrityksen jatkuvuudesta.

Yrittäjäparin sinnikkyyden, innokkuuden ja innovatiivisuuden sekä toiminnassa säilyneiden tärkeiden arvojen vuoksi vuosien saatossa yrityksen toiminta on laajentunut ja yrityksen nimi muuttunut sitä myötä Pallo-Kodeiksi. Tällä hetkellä lastensuojelun sijaishuollon yksiköitä yrityksellä on viisi, joista neljä on lastensuojelun laitosluvilla toimivia 7-asiakaspaikkaisia ryhmäkoteja ja yksi neljäpaikkainen ammatillinen perhekoti.

Yksilöllinen osa yhteisöä

Pallo-kotien sosiaalipedagogiikka mielletään lasten ja perheiden kanssa tehtäväksi kasvatustyöksi. – Ajattelemme, että on tärkeää tukea lasta tai vanhempaa kokonaisvaltaisesti kasvamaan ihmisenä. Tämä tapahtuu opastamalla heitä tutustumaan paremmin itseensä. Itsetuntemuksen kautta ihmisestä tulee kypsempi, itsenäisempi ja valmiimpi kohtaamaan yhteiskunta.

Pallo-kodeilla yhteisöllisyys on yhteiskuntaan integroivaa yhteisöllisyyttä. – Yhteisö antaa yksilölle ”silmälasit”, joiden avulla hän pystyy peilaamaan aiempia, omasta historiastaan tuttuja toimintamalleja sekä oppimaan uusia toimintatapoja. Yhteisöllisyys on yksilöllisyyttä korostava toimintatapa – ei yksilöä mitätöivä.

Tarinat yhdistyvät

Sari on toiminut yrittäjänä 21 vuotta ja lähestyy eläkeikää. Yrityksen luovuttaminen eteenpäin ei silti ollut vielä ajatuksissa. – Kun Avosylin yhtymästä oltiin yhteydessä, kiinnostus kuitenkin heräsi. Avosylin yhtymä pystyy isona taustaorganisaationa tarjoamaan tien, joka johtaa eteenpäin. Olemme tehneet kovasti töitä visiomme eteen, mutta tarvitsemme nyt apua strategiatyöhön ja päätösten toteuttamiseen käytännössä. Nyt oli tämän aika.

Sari näkee Avosylin yhtymän turvallisena, luotettavana ja rohkeana yhteistyökumppanina. Yrityksiä yhdistää myös samankaltainen arvomaailma ja toimintakulttuuri. – Tapa ajatella asiakaslähtöisesti, lapsen näkökulmasta, Sari summaa. Suvaitsevaisuus ja ihmisyyden arvostus, aito yhteisöllisyys ja osallisuus, rakkaus sekä turvallisuus ovat yhteisiä arvojamme!

Pallo-kodit on kuin syntynyt osaksi Avosylin yhtymää, niin samankaltainen on sen ideologia, arvopohja ja muutosvoimainen tarina. Ja erityistä sekin, että Sari on urallaan tehnyt töitä aikoinaan myös Neljällä Asteella. – Ympäri mennään ja yhteen tullaan!

Kestävää hyvinvointia. Tämä on missiomme.

Kestävän hyvinvoinnin ydin on sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden tasapainossa sekä sen ymmärtämisessä, että sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä ei ole mahdollista saavuttaa ja ylläpitää ilman ekologisen kestävyyden turvaamista. Tämä on luonut meille mission liikkua sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävien sosiaalipalveluiden tuottamisesta edelleen kohti ekologisesti kestävien sosiaalipalveluiden tuottamista. Tämä tarkoittaa määrätietoista palveluidemme hiilijalanjäljen alentamista vuosi vuodelta 2030 mennessä, johon olemme sitoutuneet tekemässämme kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa

Tämän myötä myös ne organisaatiot, jotka käyttävät ja ostavat Avosylin yhtymän palveluntuottajien Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n, Neljä Astetta Oy:n ja Avosylin Asumispalvelut Oy:n palveluita, pystyvät vähähiilisten palveluidemme käytön myötä pääsemään myös kohti omia hiilineutraliustavoitteitaan.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessamme on neljä toimenpidettä, joilla vähennämme hiilijalanjälkeämme ajalla 2020-2030.
Ne ovat:

  • Ajoneuvojen ajokilometrien CO2 päästöjen pienentäminen
  • Uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen
  • Lentomatkustamisen vähentäminen sekä luotettava kompensoiminen
  • Etäkokousten suosiminen

Olemme vaihtamassa vähitellen koko autokantamme vähäpäästöisiin ajoneuvoihin. Tässä vaiheessa se tarkoittaa hybridien hankkimista. Tavoitteenamme on vähentää autojemme CO2 päästöjä vuodessa 27,3 t CO2/á aikavälillä 2020-2030. Aloitimme autokantamme vaihtamisen vuonna 2020 ja saavutimme jo saman vuoden aikana tämän toimenpiteen johdosta suuremmat päästövähennykset, kuin vuotuinen tavoitteemme on. Kykenimme alentamaan vuonna 2020 autojemme hiilidioksidipäästöjä yhteensä 103 t CO2/á, joka ylittää 75,7 t CO2/á:lla vuodelle 2020 asettamamme tavoitteet.

Kilpailutimme vuonna 2020 kaikki sellaiset sähkösopimuksemme, joissa sähkö ei kuulu vuokrasopimuksen piiriin. Niiden toimistotilojen sähkösopimukset, jotka ovat vuokralaisen itse määriteltävissä, vaihdettiin ekoenergia sertifioituun sähköön. Tavoitteenamme on kasvattaa uusiutuvan energian käytön osuutta kaikesta käyttämästämme käyttösähköstä. Jo vuoden 2020 aikana saavutimme 100 %:n uusiutuvan energian käytön tason kaikissa niissä käyttöpaikoissamme, joiden sopimukset ovat meidän itsemme määriteltävissä.

Teimme kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksemme ennen korona pandemian puhkeamista. Pandemia on osaltaan vaikuttanut siihen, että jotkin sitoumuksemme toimenpiteet on ollut helppo saavuttaa ja ylittää vuoden 2020 aikana. Tavoitteenamme on alentaa vuosien 2020-2030 välisenä aikana lentomatkustamisen päästöjä 8 t/CO2 ekv, niin että ne vuonna 2030 olisivat korkeintaan 2 t/CO2 ekv, joka myös kompensoidaan. Korona pandemiasta johtuen Avosylin Oy:n lennot loppuivat lähes tyystin, kuten myös monella muulla toimijalla maailmassa. Vuoden 2020 lentomatkustamisen päästömme koostuvat alkuvuonna ennen pandemiaa tehdyistä lennoista, ollen yhteensä 0,88 t/CO2 ekv. Pandemiasta johtuen saavutimme ja ylitimme jo vuoden 2020 aikana ne päästövähennystavoitteet, jotka olimme asettaneet vuoteen 2030 mennessä.

Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi suosimme etäkokousten pitämistä silloin, kun se on mahdollista. Tämän mahdollistamiseksi hankimme vuoden 2020 alussa asiakastyön palveluihin soveltuvan salauksen standardit täyttävän videoneuvottelusovelluksen. Tavoittelemme sitä, että yhtiömme noin 200 työntekijästä kukin kykenisi muuttamaan yhden kalenterivuoden aikana noin 20 kokousta etäyhteyksillä toteutettavaksi. Tällä tavoin laskettuna yhtiössämme pystyttään toteuttamaan yhden kalenterivuoden aikana noin 4000 etäkokousta, joka kymmenen seurantavuoden aikana on yhteensä jo noin 40000 kokousta. Toimenpiteellä säästetään kokouksiin liikkumisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Koronapandemiasta johtuen etäkokouskäytännöt ovat tulleet vuonna 2020 Avosylin yhtymässä luonnolliseksi tavaksi järjestää kokouksia ja neuvotteluita. Olemme kyenneet huomattavasti ylittämään vuodelle 2020 asettamamme etäkokoustavoitteen 4000 etäkokousta/vuosi ja säästämään näiden osalta kokouksiin liikkumisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt.

 

Harriet Rabb
Sosiaalipalveluiden laatupäällikkö
Avosylin Oy

Linkit:

Kestävä kehitys https://kestavakehitys.fi/kestava-kehitys

Kestävä hyvinvointi https://media.sitra.fi/2017/02/23225247/Kohti_kestavaa_hyvinvointia.pdf

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus https://sitoumus2050.fi/koti#/

Perhetyön asiakaskokemus

Neljä Astetta perhetyön asiakasvanhemmilta ja asiakaslapsilta on kysytty heidän asiakaskokemustaan sekä keväällä 2020 että syksyllä 2020. Kysely osoitettiin niille, jotka kyseisellä hetkellä olivat Neljä Astetta perhetyön palveluiden piirissä. Näihin kyselyihin saatiin yhteensä 451 perhetyön palveluiden piirissä olleen vastaukset.

Vanhempien kysely sisälsi kahdeksan kysymystä ja lasten kysely yksitoista kysymystä, joihin vastattiin asteikolla 1-5, lukumäärän 1 kuvatessa erittäin tyytymätöntä ja lukumäärän erittäin tyytyväistä. Kysymysosioiden yhteenlaskettujen keskiarvojen perusteella Neljä Astetta perhetyön palveluita saaneet lapset olivat tyytyväisiä Neljä Astetta palveluihin (3,8), kuten myös perhetyön palveluita saaneet vanhemmat (3,9).

Vanhempi asiakkaat olivat erityisen tyytyväisiä työskentelyyn kokonaisuudessaan (4,5). He ilmaisivat myös, että heitä oli osallistettu dokumentointiin (4,3). Vanhemmat kokivat työskentelyn vaikuttaneen positiivisesti perheeseensä (4,1). Vanhempien vastaukset ovat kaiken kaikkiaan keskimäärää parempia. Kyselyn minkään osion vastauksen keskiarvo ei mene alle 3,4:n.

Neljä Astetta perhetyön palveluiden piirissä olleet lapset kokivat perhetyöntekijän luotettavaksi (4,4) ja olivat tyytyväisiä siihen, miten heitä oli kuultu työskentelyn aikana (4,4). He olivat saaneet vaikuttaa tapaamisten sisältöihin (4,1) ja olivat kokeneet, että tapaamiset olivat toteutuneet suunnitellusti (4,2). Lapset vastasivat kyselyssä, että he kokivat vanhempansa hyötyneen työskentelystä (4) ja kertoivat vastauksissaan itsekin hyötyneen (3,9). Lasten vastaukset ovat kaiken kaikkiaan keskimäärää parempia.  Mistään osion vastauksen keskiarvo ei mene alle 2,9:n.

 

Tukihenkilötyön asiakaskokemus

Neljä Astetta tukihenkilötyön asiakaspalautetta on kysytty viisiportaisella asteikolla (1= erittäin tyytymätön, 5 = erittäin tyytyväinen) palvelun aikana ja sitä on saatu vuonna 2020 yhteensä 224 palvelun piirissä olleelta. Lapsen ja nuoren antaman tukihenkilötyön palautteen keskiarvo vuonna 2020 oli 4,3. Palvelua saaneiden lasten ja nuorten voi sanoa olleen tyytyväisiä saamaansa tukeen ja palveluun. Vanhemmat arvioivat palvelun vuonna 2020 3,8 veroiseksi.

Tukihenkilötyötä saaneiden lasten ja nuorten vanhemmat olivat erityisen tyytyväisiä palvelun vaikutuksiin perheeseensä. Vastaajat antoivat hyvän palautteen (4,1) siitä, että työskentely on vaikuttanut positiivisesti heidän perheeseensä. Kodin ilmapiirin koettiin parantuneen työskentelyn myötä (3,7) ja perheen sisäinen vuorovaikutus oli parantunut (3,6).

Tukihenkilötyötä saaneet lapset ja nuoret olivat erityisen tyytyväisiä seuraaviin asioihin: Työntekijän luotettavuuteen (4,7), siihen miten työntekijä oli kuullut häntä (4,6), siihen miten oli pystynyt vaikuttamaan tapaamisen sisältöihin (4,6) ja siihen, että tapaamiset olivat toteutuneet suunnitellusti ja hän oli saanut osallistua palavereihin (4,3). Tukihenkilötyötä saaneet lapset ja nuoret kokivat hyötyneensä saamastaan tukihenkilötyöstä (4,2) ja sen vaikuttaneen positiivisesti perheensä tilanteeseen (3,8).

Myönteinen asiakaskokemus ja palveluiden vaikuttavuus

Tätä blogia tarkemmat kuvaukset Neljä Asteen asiakaskokemuksesta sekä myös Neljä Asteen vaikuttavuuden arvioinnin menetelmistä  ja näillä menetelmillä saaduista tuloksista löytyy Avosylin Oy:n sosiaalipalveluiden vaikuttavuusraportista 2020. Tässä blogissa kuvaamme vain tiivistetysti Neljä Asteen asiakaskokemusta vuonna 2020.

On näyttöä siitä, että palvelun vaikuttavuus ja myönteisten muutosten saavuttaminen asiakkaan elämässä edellyttää, että asiakkaan kokemus palvelusta on ollut myönteinen. Tämä on peruste, jonka vuoksi tuomme vaikuttavuusraportissamme esille varsinaisten vaikuttavuustietojen lisäksi myös asiakaskokemusta mittaavien kyselyjemme tulokset.

Kyselyjen tulosten perusteella asiakastyytyväisyys Neljä Asteen palveluihin on johdonmukaisesti hyvää tai kiitettävää. Nämä tulokset omalta osaltaan selittävät sitä, miksi ja miten olemme pystyneet palveluillamme saamaan aikaan tavoiteltuja ja vaikuttavia muutoksia Neljä Asteen palveluiden piirissä olevien elämässä.

Olemme edelleen kehittämmässä palveluidemme vaikuttavuuden arviointia ja edelleen panostamme siihen, että Neljä Asteen palveluiden piirissä olevien kokemus olisi myönteinen. Myönteistä kokemusta on tuottamassa laaja-alainen laadullinen kehittäminen niin palvelu- ja menetelmä valikoimassamme, kuin myös kohtaavassa ja dialogisessa työskentelytavassamme kaikkien palveluidemme piiriissä olevien kanssa.

 

Harriet Rabb
Sosiaalipalveluiden laatupäällikkö
Avosylin Oy

Perhehoitokumppanit Suomessa kysyy joka vuosi asiakaskokemusta seuraavilta tahoilta: PKS perheisiin sijoitetuilta lapsilta, perhehoitajilta, syntymävanhemmilta, sijaissisarilta sekä asiakaskunnilta. Tässä kirjoituksessa julkaisemme koonnin heidän asiakaskokemuksistansa PKS:n palveluissa vuonna 2020.

Sijoitettujen lasten ja nuorten kysely

Sijoitettujen lasten kyselyyn kesällä 2020 vastanneet kokivat hyvinvointinsa ja elämänsä varsin hyväksi. Kyselyyn vastanneista PKS:n perheisiin sijoitetuista lapsista 80 % oli tyytyväisiä elämäänsä.

Turvallisuus on keskeinen laatustandardi PKS:lle, joka toteuttaa ”Turvallista perhehoitoa”. Kyselyyn vastanneiden PKS perheisiin sijoitettujen lasten ja nuorten turvallisuuden tunne on korkea. Kyselyyn vastanneista 100 % oli samaa tai melko samaa mieltä väittämän ”Tunnen oloni turvalliseksi sijaisperheessä” kanssa.

PKS perheisiin sijoitetut kyselyyn vastanneet lapset ja nuoret kokevat

  • turvallisuutta PKS perhehoidossa. Osiota koskevien kysymysten osalta vastaajat olivat 89,2 %:sesti samaa tai melko samaa mieltä
  • terveytensä ja hyvinvointinsa tulevan hyvin huolehdituksi PKS perhehoidossa. Osiota koskevien kysymysten osalta vastaajat olivat 97,3 %:sesti samaa tai melko samaa mieltä.
  • kasvun ja kehityksensä tulevan hyvin huolehdituksi PKS perhehoidossa. Osiota koskevien kysymysten osalta vastaajat olivat 97,2 %:sesti samaa tai melko samaa mieltä.
  • yhteenkuuluvuuden ja sukulaissuhteiden tulevan hyvin huolehdituksi PKS perhehoidossa. Osiota koskevien kysymysten osalta vastaajat olivat 97 %:sesti samaa tai melko samaa mieltä.
  • kulttuurinsa tulevan hyvin huolehdituksi PKS perhehoidossa. Osiota koskevien kysymysten osalta vastaajat olivat 96,3 %:sesti samaa tai melko samaa mieltä.
  • elämäntaitojensa tulevan hyvin huolehdituksi PKS perhehoidossa. Osiota koskevien kysymysten osalta vastaajat olivat 94,6 %:sesti samaa tai melko samaa mieltä.
  • osallisuutta PKS perhehoidossa. Osiota koskevien kysymysten osalta vastaajat olivat 92 %:sesti samaa tai melko samaa mieltä.

 

Perhehoitajien tyytyväisyyskysely

Perhehoitajien tyytyväisyyskysely toteutettiin kesällä 2020.Vastanneista PKS perhehoitajista 100 % kokee PKS sosiaalityöntekijän olevan avulias, työstään innostunut ja perheelleen hyvä yhteistyökumppani.

Alla koontia ja kiteytystä kyselyn tuloksista.

  • Tyytyväisyys PKS:ään kokonaisuudessaan 3,38 (asteikolla 1-5).
  • 91 % oli tyytyväisiä PKS tukeen kokonaisuudessaan
  • 95 % oli tyytyväisiä PKS sosiaalityöntekijään
  • 96 % piti PKS sosiaalityöntekijää asioista perillä olevana
  • 95 % piti PKS sosiaalityöntekijää tavoitteellisesti työskentelevänä
  • 100 % oli tyytyväisiä PKS perhehoidon ohjaajan työskentelyyn
  • 90 % perhehoitajista koki ohjaustyön auttavan arjessaan
  • 91 % suosittelisi PKS:ää ystävälleen todennäköisesti tai hyvin todennäköisesti
  • 95 % oli suositellut PKS:ää ystävälleen tai tutulleen
  • 96 % koki että PKS:ssä arvostetaan häntä
  • 90 % koki että PKS tunnustaa ja huomioi hänen saavutuksensa perhehoitajana
  • 90 % koki että hänen näkemyksensä ja mielipiteensä tulevat kuulluiksi PKS:ssä
  • 88 % niistä vastanneista perhehoitajista, joilla oli kotona vielä omia lapsia, koki PKS:n sosiaalityöntekijän huomioivan heitä riittävästi
  • 88 % tiimivanhemmuustyönohjauksiin osallistuneista piti niitä hyödyllisenä tai hyvin hyödyllisenä.
  • 95 % vastaajista oli tyytyväisiä PKS:n tarjoamiin oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuksiin sekä koulutuksiin.
  • 71 % sijoitusvaiheen viimeisen vuoden aikana kokeneista oli tyytyväisiä sijoitusvaiheessa lapsesta saamiinsa tietoihin.
  • 100 % niistä perhehoitajista, joita kohtaan oli esitetty jokin syytös viimeisen vuoden aikana, oli tyytyväisiä siihen tukeen, jota he olivat saaneet PKS:ltä asian selvittelyn aikana.
  • 100 % niistä kyselyyn vastanneista, joilla oli ollut katkennut sijoitus, kertoi olleensa tyytyväisiä PKS:n antamaan tukeen tässä tilanteessa.
  • 95 % oli tyytyväisiä PKS:n tiedottamiseen
  • 100 % päivystykseen viimeisen vuoden aikana soittaneista perhehoitajista oli tyytyväisiä siihen, miten nopeasti puheluun vastattiin, ihmiseen joka asiaa hoiti sekä niihin neuvoihin, joita päivystyspuhelun aikana sai.

 

Syntymävanhempien kysely

PKS perheisiin sijoitettujen lasten ja nuorten syntymävanhempien kysely teetettiin kesällä 2020. Alla koontia ja kiteytystä kyselyn tuloksista.

  • 40 % koki saaneensa riittävästi tietoa sijaisperheestä ennen lapsen sijoitusta.
  • 80 % koki saaneensa riittävästi tietoa PKS:stä.
  • 60 % koki voivansa luottaa PKS:n työntekijöihin.
  • 60 % oli tyytyväinen PKS:n työskentelyyn
  • 60 % koki, että PKS:n työntekijät kohtelivat heitä kunnioittavasti.
  • 50 % oli ollut mukana PKS:n tapahtumissa yhdessä lapsensa tai koko sijaisperheen kanssa.
  • 60 % oli kiinnostunut tästä mahdollisuudesta, jos sitä hänelle tarjottaisiin.
  • 70 % oli tyytyväisiä yhteistyöhön sijaisperheen kanssa.
  • 70 % koki sijaisperheen kohtelevan heitä kunnioittavasti.
  • 60 % koki, että sijaisperhe tukee hänen ja lapsen yhteydenpitoa.
  • 80 % vastaajista kertoi luottavansa lapsensa sijaisperheeseen.
  • 80 % koki, että hänen lapsensa oli turvassa sijaisperheessä ja että lapsesta pidetään siellä huolta.

 

Sijaissisaruuskysely

PKS perhehoitajien omien lasten – sijaissisarien – kysely teetettiin loppuvuonna 2020.

Kyselyn perusteella kyselyyn vastanneet sijaissisaret vaikuttavat tyytyväisiltä elämäänsä.

  • 69 % sijaissisarista oli tyytyväisiä elämäänsä.
  • 46 % koki, ettei olisi tarvinnut enempää tietoa sijaisperhe-elämästä, ennen kuin oma perhe ryhtyi sijaisperheeksi.
  • 69 % koki kuitenkin, että heidän ajatuksiaan ja mielipiteitä kuunneltiin siinä vaiheessa, kun perhe pohti perhehoitajuutta
  • 46 % koki, ettei olisi tarvinnut enempää tietoa heille muuttaneesta lapsesta
  • 69 % koki perheensä elämän ja oman elämän muuttuneen paljon, kun perheeseensä sijoitettiin lapsi/lapsia.
  • 77 % ei kokenut vaikeaksi jakaa tavaroita, asioita ja kotia perheeseen muuttaneiden lasten kanssa.
  • 85 % oli sitä mieltä, että vanhempienkaan jakaminen ei ollut vaikeaa.
  • 69 % toivoi, että vanhemmilla olisi enemmän aikaa olla heidän kanssaan.
  • 77 % koki tulevansa hyvin toimeen sijaissisarustensa kanssa.
  • 84 % koki perheessä vallitsevan tasa-arvoiset säännöt kaikille lapsille
  • 92 % vastaajista koki tulevansa mielipiteineen ja ajatuksineen kuulluksi
  • 100 % – koki, että pystyvät juttelemaan vanhempiensa kanssa sijaisperhe-elämään tai sijaissisaruuteen liittyvistä huolenaiheista.
  • 84 % koki, että PKS työntekijät huomioivat heidät.
  • 77 % koki voivansa puhua PKS:n työntekijöille huolenaiheista.
  • 100 % piti PKS:n työntekijöitä mukavina.
  • 77 % kertoi, että ei ole osallistunut PKS:n ryhmiiin tai leireille
  • 85 %:n kokemus oli, että PKS:n tapahtumat ovat mukavia.

 

Kuntatyytyväisyyskysely

PKS teetti asiakaskunnilleen tyytyväisyyskyselyn alkuvuonna 2020. Kysely osoitettiin sekä PKS:n perheisiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville sosiaalityöntekijöille, että asiakasohjauksien vastuuhenkilöille. Laajasta jakelusta huolimatta kyselyyn saatiin hyvin vähän vastauksia.

Kyselyyn vastanneet antoivat asteikolla 1-5 PKS:lle palveluntuottajana 4 tähteä. Palvelujen hinta-laatu -suhteelle annettiin niin ikään 4 tähteä. Vastaajilla ei ollut kovin laajaa kokemusta PKS:n palvelukirjosta. Eniten oli käytetty vahvasti tuetun perhehoidon ja tuetun perhehoidon palveluita.  Tällä kokemuksella suurin osa (75 %) koki PKS:n henkilökunnan tavoitettavuuden erittäin hyväksi tai hyväksi. 75 % vastaajista koki yhteistyön henkilökunnan kanssa erittäin hyväksi tai hyväksi ja 25 % normaaliksi. Henkilökunnan ammattitaidon ja osaamisen koki hyväksi tai erittäin hyväksi 75 % ja normaaliksi 25 %. Joustavaksi ja luotettavaksi PKS:n koki 75 % (hyvä ja erittäin hyvä) ja normaaliksi tällä kriteerillä 25 % vastaajista.

Kyselyn huono vastausprosentti on antanut PKS:lle aiheen kehittää kuntatyytyväisyyskyselystä uudenlainen versio toteutettavaksi vuonna 2021.

 

Myönteinen asiakaskokemus ja palveluiden vaikuttavuus

Tätä blogia tarkemmat kuvaukset PKS:n asiakaskokemuksesta sekä myös PKS:n vaikuttavuuden arvioinnin menetelmistä ja näillä menetelmillä saaduista tuloksista löytyy Avosylin Oy:n sosiaalipalveluiden vaikuttavuusraportista 2020. Tässä blogissa kuvaamme vain tiivistetysti PKS:n asiakaskokemusta vuonna 2020.

On näyttöä siitä, että palvelun vaikuttavuus ja myönteisten muutosten saavuttaminen asiakkaan elämässä edellyttää, että asiakkaan kokemus palvelusta on ollut myönteinen. Tämä on peruste, jonka vuoksi tuomme vaikuttavuusraportissamme esille varsinaisten vaikuttavuustietojen lisäksi myös lukuisten asiakaskokemusta mittaavien kyselyjemme tulokset.

Kyselyjen tulosten perusteella asiakastyytyväisyys PKS:n palveluihin on johdonmukaisesti hyvää tai kiitettävää. Nämä tulokset omalta osaltaan selittävät sitä, miksi ja miten olemme pystyneet palveluillamme saamaan aikaan tavoiteltuja ja vaikuttavia muutoksia PKS:n palveluiden piirissä olevien elämässä.

Olemme edelleen kehittämmässä palveluidemme vaikuttavuuden arviointia ja edelleen panostamme siihen, että PKS:n palveluiden piirissä olevien kokemus olisi myönteinen. Myönteistä kokemusta on tuottamassa laaja-alainen laadullinen kehittäminen niin palvelu- ja menetelmä valikoimassamme, kuin myös kohtaavassa ja dialogisessa työskentelytavassamme kaikkien palveluidemme piiriissä olevien kanssa.

 

Harriet Rabb
Sosiaalipalveluiden laatupäällikkö
Avosylin Oy

Lasten hyvinvointi ja suojelu ovat puhututtaneet ja keskusteluttaneet ihmisiä paljon kauemmin kuin arjessa osaamme olettaakaan. Kansainvälistä lastensuojelupäivää on vietetty Genevessä ensimmäisen kerran vuonna 1925 lasten hyvinvointikonferenssin yhteydessä. Erityisen päivän tavoitteena oli jo tuolloin saada ihmiset kiinnittämään huomiota lapsiin, lapsiperheisiin ja heidän hyvinvointiinsa, lapsen oikeuksiin ja lastensuojelun tärkeyteen. Toki lastensuojelun ilmiöt, yhteiskunnan rakenteet ja tavat auttaa ja tukea lapsia ja lapsiperheitä ovat muuttuneet ajan kuluessa, mutta asian tärkeys ja lasten erityinen asema ja oikeus suojeluun ovat säilyneet.

Koronapandemia on tuonut lasten suojelun ja lastensuojelun kenttään hyvin haastavan lisän. Lasten oikeuksia harrastaa ja käydä koulua on rajoitettu. Lasten ja perheiden valmiudet vastata pandemian lieveilmiöihin ovat olleet vaihtelevat, ja kuten tiedämme, toiset ovat selviytyneet näistä olosuhteista selkeästi paremmin kuin toiset. Lastensuojelun perhehoitajat ovat kannatelleet ja edesauttaneet monen lapsen ja perheen selviytymistä tästä erityisestä ajasta. Heidän panoksensa pandemian hoidossa on ollut ja on merkittävä. Suuri kiitos siitä!

Lastensuojelu on lastensuojelulain määrittelemää ja lastensuojelun ammattilaisten niin yksilöihin kuin rakenteisiinkin kohdistuvaa vaativaa työtä lasten suojelemiseksi ja lasten edun toteutumiseksi. Lapsen suojelu on puolestaan meidän jokaisen konkreettisia tekoja kaikissa lapsen kasvu- ja kehitysympäristöissä. Kansainvälisenä lastensuojelun päivänä meidän on hyvä pysähtyä pohtimaan, mitä juuri minä voin tehdä suojellakseni perheeni, lähipiirini tai lähiyhteisöni lapsia. Miten minä voin kohdata heitä niin, että he kokisivat turvaa ja olevansa arvokkaita omina itsenään?

Lasta voi suojella koulussa, jalkapallokentällä, päiväkerhossa ja kaupan kassalla. Lapsella on oikeus kokea suojelua omassa kotonaan, naapurissa ja pihaleikeissä. Lapsen suojelu on hyväksyntää, itsetunnon tukemista, käden heilautus naapurin lapselle, lapsen osallisuutta ja kuulluksi tulemista. Lapsen suojelua on sinun hyväksyvä katse, rohkaiseva hymy, tervehdys. Pienellä asialla voi olla suuri merkitys lapselle, jolla on haasteita elämässään.

Lapsen kyky selviytyä arkipäiväisistä haasteista kasvaa, kun aikuiset hänen ympärillään ymmärtävät toimintansa ja asenteensa merkityksen suhteessa lapseen. Sanotaan, että yksi välittävä ja turvallinen aikuinen lapselle riittää. Olen itsekin kuullut monta koskettavaa kertomusta siitä, kuinka esimerkiksi opettajan tai bändikerhon vetäjän yksi merkityksellinen lause on kannatellut lasta tai nuorta vaikeuksien yli. Yksi ihasteleva toteamus, että ”sinusta voi tulla mitä vain”, tai ”olen todella ylpeä sinusta”, voi muuttaa lapsen maailman. Toki tarvitaan ammatillista tukeakin, mutta kohtaamisen ja hyväksynnän voimaa ei koskaan saisi väheksyä.

Näillä ajatuksilla haluan toivottaa Sinulle hyvää kansainvälistä lastensuojelun päivää!

Sinä ja minä, me kaikki, toteutamme päivittäin maailman tärkeintä tehtävää.

Birkitta Ala-aho
Aluepäällikkö
Perhehoitokumppanit Suomessa Oy

Työskentelyllä tavoiteltujen muutosten seuranta ja arviointi

Neljä Asteelle ollaan kehittämässä vuoden 2021 aikana vaikuttavuuden arvioinnin malli, joka tavoittaa mahdollisimman hyvin asettamamme palveluidemme vaikuttavuuden arvioinnin kriteerit
Kehitettävässä mallissa arvioidaan systemaattisesti asiakastyön tavoitteiden toteutumista. Tapahtuneen vaikutuksen arviointi perustuu dokumentoituihin havaintoihin lähtö- ja lopputilanteessa ja niiden välisestä muutoksesta. Arviointi nivotaan asiakasta osallistavaksi ja osaksi asiakastyötä ja sen dokumentaatio ja seurantatieto kertyy suoraa asiakastietojärjestelmään. Arviointi tapahtuu verkoston yhteisenä monitahoisena arviointina. Kokonaisuutta ja vaikuttavuuden arvioinnin kriteerit mahdollisimman hyvin täyttävää toteuttamistapaa ohjaa koko työyhteisölle ja työntekijöille tehty vaikuttavuuden arvioinnin ohjeistus. Tämä vaikuttavuuden arvioinnin malli otetaan käyttöön vuoden 2022 alussa.

Suosittelijaindeksi

Neljä Astetta pyytää asiakaspalautetta asiakasperheiltä ja sosiaalityöntekijöiltä asiakastyön prosessin päätyttyä suosittelijaindeksin, ns. NPS -luvun muodossa. NPS Net Promoter Score -suosittelukysymys on maailman käytetyin käyttäjäkokemuksen ja erityisesti asiakasuskollisuuden mittari. NPS-kyselyssä kysytään ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit käyttämääsi palvelua läheisellesi tai ystävällesi?” Asiakas vastaa kysymykseen arvolla 0–10. Kansainvälisessä NPS bencmarking -vertailussa pisteet luokitellaan seuraavasti: tulos 100-0 merkitsee, että pitää parantaa, tulos 0–50 on hyvä, tulos 50–70 on erinomainen ja tulos 70–100 on maailmanluokkaa.

Neljä Astetta sai vuonna 2020 NPS -palautetta 131 asiakasperheen vanhemmalta ja 69 sosiaalityöntekijältä. Vuonna 2020 vanhempien antama NPS luku oli 72 ja sosiaalityöntekijöiden antama NPS -luku oli 77. NPS luokituksen mukaisesti Neljä Asteen tulokset ovat maailmanluokkaa.

Tilanne työskentelyprosessin päättyessä

Neljä Asteessa seurataan ja analysoidaan miten hyvin asiakastyössä päästään asetettuihin asiakastyön tavoitteisiin. Tämä arviointitieto kertyy työntekijän loppuraportoinnin yhteydessä hänen antamana jälkikäteisenä arviointina ja faktuaalisena tietona siitä, minkälaisiin olosuhteisiin työskentelyprosessi asiakkaan kanssa päättyi.

Vuonna 2020 Neljä Asteessa alkoi yhteensä 811 uutta asiakasprosessia. Tässä lukumäärässä ei ole niitä asiakasprosesseja, jotka ovat alkaneet jo ennen vuotta 2020 ja jatkuneet edelleen vuonna 2020. Vuoden 2020 aikana Neljä Asteessa päättyi 459 työskentelyprosessia. Näistä päättyneistä prosesseista 73 % päättyi sovitusti ja suunnitelmallisesti. Palvelut ovat päättyneet vuonna 2020 muissa tilanteissa seuraavasti: Asiakas/perhe ei ole ollut sitoutunut työskentelyyn 9 %, muu syy 9 % (esim. muutto tms.), suunnittelematon sijoitus (ei ole ollut tavoitteena) 5 %, suunniteltu sijoitus (on ollut tavoitteena) 2 %, työskentely päättynyt – työskentelyllä ei saavutettu edistystä perheen tilanteeseen 2 %.

Päättyneiden asiakasprosessien tuloksien seurantaa on tehty Neljä Asteessa vuodesta 2018 alkaen. Vuodesta 2018 vuoteen 2020 Neljä Asteen asiakastyön prosessit ovat päättyneet sovitusti ja suunnitelmallisesti yhteensä 64 %:ssa asiakastyön prosesseja.

Palaute palvelun päättyessä

Neljä Astetta on kerännyt ja saanut vuonna 2020 palautetta palveluprosessin päättyessä vanhemmilta, lapsilta ja sosiaalityöntekijöiltä seuraavasti:

Palautetta on saatu yhteensä 69 sosiaalityöntekijältä asteikolla 1-10 seitsemässä eri kysymyksessä. Kaikkien seitsemän kysymyksen osalta annetut vastaukset ovat olleet yhdeksän tai yli yhdeksän, vastausten keskiarvon ollessa 9,3. Sosiaalityöntekijät ovat antaneet kiitettävän arvion Neljä Asteen työskentelystä palveluprosessin päätyttyä.

Palveluprosessin päättyessä on saatu palautetta yhteensä 134 vanhemmalta asteikolla 1-10. Kaikkien kolmentoista kysymyksen osalta annetut vastaukset ovat olleet vähintään kahdeksan. Vastausten keskiarvo on 8,9 on lähes kiitettävä.

Palvelun päättyessä on saatu palautetta 61 lapselta ja nuorelta yhdessätoista eri kysymyksessä arviointiasteikolla 1-10. Lasten vastausten kaikkien kysymysten keskiarvo oli 7,7. Lasten ja nuorten palautteen osalta huomattavaa on “En osaa sanoa” vastausten määrä, joka antaa aiheen pohtia kyselyn toteuttamisen tapaa vuonna 2021. Muiden kuin “En osaa sanoa” -vastausten perusteella on arvioitavissa, että lapset ja nuoret ovat olleet suhteellisen tyytyväisiä perheensä saamaan palveluun. Vastauksista on nähtävissä se, että Neljä Asteen työskentelyn perinteinen painopiste on tehdä muutostyötä lapsen edun nimissä työskentelemällä vanhempien kanssa heidän valmiuksiensa ja vanhemmuuden kehittämiseksi. Kyselyn tuloksissa ei vielä näy se vaikutus, joka Neljä Asteella on ollut vuodesta 2020 alkaen lapsen osallisuuden ja näkyvyyden voimistamiseksi työskentelyssä.

Neljän Asteen palveluiden kesto vuorokausina

Neljä Astetta Oy:n avopalvelut pohjautuvat asiakastyön suunnitelmallisiin prosesseihin. Perhetyöhön, tukihenkilötyöhön ja perhekuntoutukseen on olemassa oma prosessinsa, jossa on määriteltynä palvelun kesto keskimäärin. Prosessit ovat laatulupaus asiakkaille ja palvelun tilaajille, jonka kuluessa muutostyöskentely ja tavoiteltu muutos asiakkaan elämässä toteutetaan. Neljä Asteessa tehdyn tilastoseurannan perusteella vuonna 2020 palvelumuotojen prosessin mukainen työskentely on toteutunut ja palvelut on pystytty päättämään onnistuneesti 73 prosenttisesti. Palveluiden kesto ja toteutus on ollut laatulupauksen mukainen.

 

Neljän Asteen sosiaalipalveluista tehdyt tutkimukset

Neljä Astetta on teettänyt sosiaalipalveluistaan vuonna 2020 kaksi opinnäytetyötä:

Venla Jauholan pro gradu työn Asiakkaiden kokemuksia osallistavasta dokumentoinnista perhetyössä mukaan Neljä Asteen asiakasta osallistava dokumentointitapa lisää työn avoimuutta, parantaa asiakkaan ja työntekijän välistä suhdetta sekä lisää asiakkaan luottamusta työntekijään. Jauhola havaitsi, että osallistavan dokumentoinnin positiivinen vaikutus luottamukselliseen suhteeseen tuli esille lähes jokaisessa hänen tekemässä haastattelussa. Luottamuksen puolestaan tiedetään olevan yksi onnistuneen muutostyöskentelyn edellytyksistä. Tehdyn tutkimuksen mukaan se toteutuu hyvin asiakkaiden kokemana Neljä Asteen työskentelyssä.

Kati Koivusalon AMK -opinnäytetyössä Perhetyö asiakkaiden kokemuksena – Perhetyön sisältöelementit Neljä Astetta Oy:n asiakkaiden silmin annettiin ääni asiakkaiden kertomuksille Neljä Astetta perhetyöstä. Asiakastutkimuksessa selvisi, että perhetyön sisältöelementit olivat monipuolisesti edustettuina Neljän Asteen toiminnassa ja asiakkaiden mielestä työskentely oli pääosin onnistunutta. Perheille oli useimmiten muodostunut toimiva työskentelysuhde perhetyöntekijän kanssa. Työskentelyn monipuolisuutta ja terapeuttisen hoidollista otetta arvostettiin. Monenlainen ohjaus arjen toiminteissa, vanhemmuuden taidoissa ja perheen vuorovaikutuksessa koettiin onnistuneeksi. Perhetyö jalkautui myös ansiokkaasti asiakkaiden verkostoihin ja tästä annettiin kiitosta.

 

Vaikuttavuusraportistamme ja arviointimenetelmien kehittämisestä

Tätä blogia tarkemmat kuvaukset Neljä Asteessa käytetyistä vaikuttavuuden arvioinnin menetelmistä ja näillä menetelmillä saaduista tuloksista löytyy Avosylin Oy:n sosiaalipalveluiden vaikuttavuusraportista 2020. Tässä blogissa kuvaamme vain tiivistetysti niitä tapoja, joilla olemme arvioineet Neljä Asteen palveluiden vaikuttavuutta vuonna 2020 sekä näiden arviointien pääasiallisia tuloksia.

Olemme edelleen kehittämmässä palveluidemme vaikuttavuuden arviointia. Sosiaalipalveluidemme vaikuttavuuden arvioinnin askeleista voi lukea blogistamme Sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden löytöretkillä

Harriet Rabb
Sosiaalipalveluiden laatupäällikkö
Avosylin Oy

 

Suoritin sosinomiopintojeni viimeisen harjoittelun eli hallinnon harjoittelun Neljällä Asteella kevään 2021 aikana, yrityksen keskisellä alueella. Kun joulun aikoihin sain varmistuksen harjoittelupaikasta, jäin odottamaan innolla ja jännityksellä mitä hallinnon tehtävät sekä erityisesti itse perhetyö tulisivat pitämään sisällään, sillä kummastakaan minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta. Lisäksi pitkään kestäneen poikkeustilan ja etäopiskelun jälkeen olin innoissani siitä, että arkeeni oli tulossa muutakin sisältöä, kuin tietokoneen ruudun tuijottaminen kotona!

Harjoittelun pituus oli 8 viikkoa, jonka aikana kuljin Pohjanmaan/Keski-Suomen palvelupäällikön matkassa. Ensimmäisellä harjoitteluviikolla pääsin myös perhetyöntekijöiden mukaan eri perheisiin seuraamaan heidän työtään ja työpäiviään. Harjoittelupäiväni olivat hyvin erilaisia – paljolti riippuen siitä, teimmekö ohjaajani kanssa hallinnollisia tehtäviä vai menimmekö asiakastapaamisille. Harjoittelijana pääsin kuulemaan, näkemään ja tekemään muun muassa seuraavia asioita: oppimaan kuinka organisaatiota ja sen toimintaa pyritään kehittämään, kuinka käytännön esimiestyötä ja johtamista toteutetaan. Pääsin osallistumaan erilaisiin kokouksiin ja neuvotteluihin, niin paikan päällä kuin etänä. Kehittämistehtävää sain konkreettisesti itse tehdä tuottamalla perehdytysoppaan opiskelijalle Neljän Asteelle, josta tulevat opiskelijat toivottavasti hyötyvät harjoitteluun tullessaan.

Asetin itselleni harjoittelun alkaessa tavoitteita ja koin niiden toteutuvan erinomaisesti, sillä minut otettiin opiskelijana huomioon todella hyvin Neljällä Asteella. Yksi tärkeimmistä henkilökohtaisista tavoitteistani kuitenkin oli perhetyön näkeminen ja kokeminen käytännössä ja koen saavuttaneeni kyseisen tavoitteen, sillä pääsin hallinnon tehtävien lisäksi mukaan asiakastapaamisille. Aina lasten ja perheiden tilanteet eivät olleet helppoja, mutta haluni kehittyä, tarttua uusiin ja ajoittain haastaviin tilanteisiin yhtenä vahvuutenani auttoi asiassa. Koen, että ihmisen oma arvomaailma ja toisen ihmisen kunnioittava kohtaaminen ovat olennaisia asioita tällaisessa työssä.

Harjoittelun aikana tuli myös keskusteltua ja pohdittua muun muassa perhetyön yhteiskunnallisia vaikutuksia. Keskustelimme ohjaajani ja muiden työntekijöiden kanssa paljon siitä, että miksi sosiaalialalla työpaikat ja tekijät eivät kohtaa toisiaan. Sosiaalialalla tulevaisuudessa ja jo tällä hetkellä tarvitaan paljon osaavia tekijöitä, mutta työntekijöitä ei tunnu vain löytyvän kovin helpolla, vaikka esimerkiksi sosionomeja koulutetaan enemmän kuin koskaan. Korona-aika tietysti lisää haasteita niin työntekijöillä kuin asiakkailla, mutta mistä johtuu, ettei tulijoita esimerkiksi perhetyöhön tunnu olevan kovinkaan paljoa? Itse opiskelijana toivoisin, että sosionomikoulutuksessa puhuttaisiin enemmän eri työllistymismahdollisuuksista, sillä koen omassa koulutuksessani valitettavasti painottuneen enimmäkseen ainoastaan varhaiskasvatukseen ja lastensuojelun laitoshoitoon.

Nyt, kun harjoitteluviikot ovat takanapäin, voin todellakin edelleen sanoa näiden viikkojen olleen erittäin antoisia ja että harjoittelu on ollut erityisen tärkeä myös itselleni. Päällimmäisenä muistoksi harjoittelusta ovat jääneet yhteiset hetket perheiden ja lasten kanssa. Erityisesti perheiltä ja muilta työntekijöiltä tullut positiivinen palaute tekemästäni työstä ovat jääneet mieleen, vaikka onnistuneita ja hienoja kokemuksia ehti 8 viikon aikana kertyä paljon. Neljällä Asteella on hyvä työilmapiiri ja sain paljon vinkkejä työelämästä muilta työntekijöiltä. Parasta oli myös se, että minuun luotettiin ja minut otettiin mukaan lähes kaikkeen työyhteisössä. Harjoittelu oli minulle pelkästään positiivinen kokemus, jota tulen pitkään muistelemaan lämmöllä. Kuluneiden viikkojen aikana olen joutunut ja päässyt haastamaan itseäni, harjoittamaan epätietoisuuden sietämistä, joka yllätti minut tämän työn kannalta sekä reflektoimaan omaa oppimista ja toimintaani.

Harjoittelu jätti käteeni asioita, joita tulen varmasti tarvitsemaan vielä tulevaisuudessa rivityöntekijän tai esimiehen roolissa. En voisi olla harjoittelupaikkaan sekä organisaatioon enemmän kuin tyytyväinen. Olen iloinen, että olen päässyt seuramaan Neljän Asteen tekemää perhetyötä ja että pääsin heille harjoitteluun. Itselläni valmistuminen häämöttää tulevassa joulukuussa, joten tiedossa on loppurutistus opinnäytetyön ja muiden koulutehtävien kanssa.

Kevät näyttää vihdoin tullen lämpimien säiden myötä, joten nautitaan aurinkoisista päivistä.

-Eerika

Hoito- ja kasvatussuunnitelmien tavoitteiden seuranta

Olemme rakentaneet Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:lle (PKS) vaikuttavuuden arvioinnin mallin, joka perustuu hoito- ja kasvatussuunnitelmien tavoitteiden seurantaan. Olemme rakentaneet asiakastietojärjestelmäämme lomakepohjan, joka kerryttää tilastotietoa järjestelmäämme tallennetuista tavoitteista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Olemme tehneet tarkat ohjeet työntekijöille ohjaamaan tavoitteiden asettamista, havaintoja sekä arviointeja/monitahoarviointeja. Nähdäksemme tämä arviointimalli tulee pääsemään hyvin lähelle niitä kriteereitä joita olemme asettaneet palveluidemme vaikuttavuuden arvioinnille. Koska tämän arviointitiedon kerääminen aloitettiin vasta syksyllä 2020, on tämän menetelmän kautta saatavilla seurantatietoa vuoden 2022 alusta alkaen.

Laatustandardien saavuttaminen lasten ja nuorten arvioimana

Arvioimme PKS:n laatustandardien saavuttamista lasten ja nuorten kokemana sijoitettujen lasten ja nuorten kyselyn vastausten perusteella. Kyselyn kysymysten teemat jakaantuvat PKS:n seitsemän laatustandardin mukaisesti. Teema-alueen standardin arvioitiin toteutuvan sijoitetun lapsen elämässä hänen kokemanaan, mikäli vastaaja oli standardiin liittyvien väittämien osalta samaa tai melko samaa mieltä. Jokaiseen teema-alueeseen liittyi useita teeman mukaisia standardin toteutumista mittaavia kysymyksiä.

PKS:n perhehoitoon sijoitettujen lasten arvioimana PKS:n laatustandardit toteutuvat heidän elämässään ja PKS:n perhehoidossa vuonna 2020 seuraavasti: Turvallisuus 89 %:sesti, terveys ja hyvinvointi 97 %:sesti, kasvu ja kehitys 97 %:sesti, yhteenkuuluvuus ja läheissuhteet 97 %:sesti, oma kulttuuri 96 %:sesti, elämäntaidot 95 %:sesti ja osaallisuus 92 %:sesti. Kaikki laatustandardit toteutuvat sijoitettujen lasten kokemusten mukaan 95 %:sesti.

Tulosten perusteella on todettavissa, että PKS:n seitsemän laatustandardia toteutuu PKS:n perheisiin sijoitettujen lasten ja nuorten kokemina hyvin. Erityisen tyytyväisiä palveluntuottajina olemme siihen, että perheisiimme sijoitetut lapset kokevat olonsa turvalliseksi sijaisperheessä: vastaajista 100 % vastasi myönteisesti väittämäänTunnen oloni turvalliseksi sijaisperheessä”. Turvallinen perhehoito on yksi PKS -perhehoidon ytimistä ja se toteutuu myös PKS:n perhehoitoon sijoitettujen lasten kokemusmaailmassa.  

Perhehoitajien KARTTA-arviointi

KARTTA -lomakkeen kysymykset pohjautuvat The Search Instituten tutkimukseen lasten ja nuorten kehityksen osa-alueista, vahvuuksista ja tuesta, joilla tutkitusti on merkitystä lasten ja nuorten myöhemmän pärjäävyyden kannalta. PKS perhehoitajat täyttävät lomakkeen perheeseensä sijoitetusta lapsesta jokainen kuukausi, jonka perusteella saamme tietoa lapsen ja nuoren kehityksestä perhehoitajan arvioimana. KARTTA -lomakeen käyttäminen aloitettiin PKS:ssä toukokuussa 2020 ja seurantatietoa vuoden 2020 osalta on kertynyt 967 lomakkeen verran ajalta 5-12/2020.

PKS perhehoitajien arviointitiedon mukaan PKS:n perheisiin sijoitetut lapset ja nuoret suurimmaksi osaksi saavuttavat KARTTA -lomakkeessa arvioidut kaksikymmentä tavoitetta. Näistä tavoitteista parhaat tulokset on saavutettu turvallisuuden tunteessa, tuen ja avun vastaanottamisessa, henkilökohtaisten kykyjen omaamisessa, asioiden saavuttamisessa harjoittelun myötä, oppimishalukkuudessa sekä leikillisyydessä ja sosiaalisuudessa, joiden kaikkien osalta sijoitetut lapset saavuttavat tai suurimmaksi osaksi saavuttavat tavoitteet.

Vuonna 2020 olemme arvioineet, miten PKS:n perheisiin sijoitetut lapset kokonaisuudessaan saavuttavat KARTTA -arvioinnin tavoitteet. KARTTA -arvioinnin suurin hyöty tulee kuitenkin olemaan lapsikohtaisissa seurannoissa, joiden avulla  pystymme arvioimaan, minkälaista vaihtelua kullakin lapsella on KARTTA -lomakkeen tavoitteiden saavuttamisessa ja mihin suuntaan hänen kehityksensä on menossa. Olemme vuoden 2021 aikana kehittämässä menetelmiämme tässä.

PKS perhehoitoon sijoitettuja lapsia on osallistettu KARTTA -arviointiin 65 %:ssa tehtyjä arviointeja. Lapsia on osallistettu yleisten kysymysten arviointiin heidän ikä ja kehitystasonsa mukaisesti sekä pyytämällä heiltä hymynaama-arvio kuluneesta kuukaudesta. Ajalla 5-12/2020 kaiken kaikkiaan 90 % lapsista on antanut hymynaaman (ilo tai iso ilo) kuluneesta kuukaudestaan.

Päättyneiden sijoitusten seuranta

PKS:ssä on päättynyt vuonna 2020 yhteensä 48 sijoitusta. Suurin osa (60 %) näistä päättyneistä sijoituksista on ollut jo lähtökohtaisestikin lyhytaikaisia sijoituksia, joiden oletetaankin päättyvän: 12 on ollut kiireellisiä sijoituksia ja 17 avohuollon sijoituksia. Päättyneistä sijoituksista 9 on ollut huostaanotettujen lasten sijoitusten päättymisiä. Kaikista päättyneistä sijoituksista 79% on päättynyt suunnitelmallisesti ja 21 % suunnittelemattomasti. Vertailutietoina on todettavissa, että PKS:n palveluissa on ollut vuoden 2020 aikana enimmillään 180 henkilöä. Vuoden 2020 lopussa (31.12.2020) PKS:n palveluissa oli 175 henkilöä, joista 11 oli lyhytaikaisissa avohuollon sijoituksissa.

Päättyneitä sijoituksia koskevan tilastotieto on PKS:lle pohjatietoa sijoitusten pysyvyydestä ja jatkuvuudesta. PKS analysoi kaikki suunnittelemattomasti katkenneet sijoitukset kehittyäkseen sijoitusten katkeamisten riskitekijöiden tunnistamisessa sekä arviointi- ja tukityöskentelynsä kyvyssä vastata näihin tilanteisiin.

Vaikuttavuusraportistamme ja arviointimenetelmien kehittämisestä

Tätä blogia tarkemmat kuvaukset PKS:ssä käytetyistä vaikuttavuuden arvioinnin menetelmistä ja näillä menetelmillä saaduista tuloksista löytyy Avosylin Oy:n sosiaalipalveluiden vaikuttavuusraportista 2020. Tässä blogissa kuvaamme vain tiivistetysti niitä tapoja, joilla olemme arvioineet PKS:n palveluiden vaikuttavuutta vuonna 2020 sekä näiden arviointien pääasiallisia tuloksia.

Olemme edelleen kehittämmässä palveluidemme vaikuttavuuden arviointia. Sosiaalipalveluidemme vaikuttavuuden arvioinnin askeleista voi lukea blogistamme Sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden löytöretkillä.

 

Harriet Rabb
Sosiaalipalveluiden laatupäällikkö
Avosylin Oy

 

Kuten monilla muillakin palveluntuottajilla, myös Avosylin Oy:n palveluntuottajilla Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:lla ja Neljä Astetta Oy:lla vaikuttavuuden mittaamisen paine on saanut aikaan monitahoista pohdintaa sekä relevanttien ja validien mittaamisen tapojen aktiivista hakemista ja kehittämistä.

Olemme omaksuneet tietoa, käytäntöjä ja kokemuksia. Olemme käyneet koulutuksissa ja työryhmissä sekä arvioineet erilaisten toimintakykymittareiden ja elämänlaatumittareiden soveltuvuutta toimialallemme. Mikään tarjolla ollut ei ole kuitenkaan riittävästi tavoittanut mittaamiselle ja vaikuttavuuden osoittamiselle asettamiamme kriteereitä ja mikä tärkeintä, tavoittanut sitä, mikä on juuri meidän kaltaisessa palvelussa olevien asiakkaiden kuntoutumisen ja edistymisen kannalta oleellista.

Ensimmäinen Avosylin Oy:n sisäinen esitys palveluidemme vaikuttavuuden arvioinnin kriteereistä on vuodelta 2018. Tässä esityksessä tuli kiteytetyksi ne johtotähdet, joita kohti olemme viime vuosina pyrkineet mittaamisen tapoja kehittäessämme.

Tavoitteita kohti

Olemme hahmottaneet, että pystyäksemme saavuttamaan jotain sellaista kuin palveluidemme vaikuttavuuden arviointi, meidän tulee pyrkiä alla mainittuja asioita kohti:

  • ASIAKASKOHTAISEN TIEDON KERÄÄMINEN
    Palvelu- ja palveluntuottajakohtainen vaikuttavuuden osoittaminen perustuu sille, että mittaustulokset on kerrytetty asiakas/asiakasprosessikohtaisista mittaamisista, joko kaikkien palvelussa olleiden asiakkaiden osalta tai satunnaisen tilastollisesti edustavan asiakasotoksen osalta. Toisin sanoen: meidän tulee pystyä mittaamaan mitä asiakasprosesseissamme tapahtuu ja sitä, onnistummeko asiakaskohtaisessa muutostyössämme.
  • ALKU-LOPPU-> MUUTOS
    Saadaksemme esille palvelumme aikaan saaman muutoksen asiakkaan tilanteessa, meidän on tehtävä alkumittaus palvelun alkaessa tai parhaassa tapauksessa välittömästi ennen palvelun alkua sekä loppumittaus. Muutos eri arviointipisteiden (alku ja loppumittauksen sekä mahdollisten väliarviointien) välillä kertoo saavutetuista vaikutuksista asiakkaan elämässä.
  • TAVOITTEET JA KEINOT
    Jotta pystyisimme havaitsemaan, arvioimaan ja näyttämään mahdollisimman hyvin sitä, että muutos johtuu työskentelystämme (eikä esimerkiksi muista muutoksista asiakkaan elämäntilanteessa), on alkumittauspisteessä nimettävä asiakaskohtaisen työskentelymme tavoitteet ja niihin pääsemisen keinot. Mittaus keskitetään asiakaskohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen, joita kohti aktiivisesti pyrimme työskentelymme keinoin.
  • RELEVANTTIUS
    Mitattavien asioiden on oltava relevantteja asiakkaalle. Tämän vuoksi emme voi ennalta määritellä joukkoa mahdollisia tavoitteita, joita systemaattisesti seuraisimme ja mittaisimme jokaisen palvelumme piirissä olevan asiakkaan osalta. Koska asiakastyön tavoitteet ovat yksilöllisiä, on aiheellista kysyä, mikä on oleellista lapsen/nuoren/perheen kohdalla juuri tällä asiakastyön periodilla ja mitä kohti pyrimme? Tämän myötä asetamme asiakaskohtaisesti seurattavat, arvioitavat ja mitattavat tavoitteet. Mahdolliset isot ylätavoitteet on jäsenneltävä tarpeeksi pieniksi ja konkreettisiksi alatavoitteiksi, jotka ovat helpommin nähtävissä ja arvioitavissa arjen työskentelyn tasolla.
  • HAVAINNOT
    Arviointitilanteessa on pyrittävä nostamaan muutoksista esille havaintoja – ei mielipiteitä! On tuotava esille faktoja ja havaintoja, jotka kertovat asiakkaan tilanteesta (alkutilanteesta, lopputilanteesta tai väliarviosta) ja niiden välisestä muutoksesta.
  • YHTEINEN ARVIOINTI
    Kohti objektiivisuutta päästään, kun vältetään arviointien subjektiivisuutta. Arvioinnit ovat sitä luotettavampia, mitä monitahoisempia ne ovat. Arviointiin on osallistettava asiakasta, asiakkaan asiakastyöstä vastaavia ammattilaisia sekä palvelun järjestämisvastuussa olevia, palvelun tilanneita ammattilaisia. On myös tilanteita, joissa palvelusta ja tavoitteista riippuen mahdollisia muitakin verkostoon kuuluvia on mielekästä ja mahdollista osallistaa arviointiin, kuten esim. lapsi/nuori, sijaisvanhempi, biologinen vanhempi, terapeutti, opettaja, taho joka kyseisen asian arvioinnin kannalta on oleellinen, jne.

Sujuvaksi osaksi käytäntöjä

Olemme vahvasti kokeneet, että vaikuttavuuden arviointi ei voi olla muusta muutostyöskentelystämme irrallinen saareke, vaan sen täytyy olla järkevä osa peruspalveluamme. Koemme tiedon käsittelyn kannalta haasteelliseksi mahdollisuuden, että monitahoarviointi tapahtuisi asiakkaan verkostoissa toimivien lähettämillä arviointilomakkeilla, joiden sisältö pitäisi lopulta pystyä joko perustyössämme tai hallinnossa tallentamaan yhtenäiseksi tietokannaksi. Kokemuksemme mukaan verkostojen ammattilaisilla on myös niukasti aikaa ja mahdollisuuksia erilaisten palautteiden kirjalliseen antamiseen, joten mahdollisimman kattavan ja monitahoisen arvioinnin toteuttaminen tällaisella toimintamallilla sisältäisi paljon epäluotettavuutta.
Edellisistä johtuen pyrimme vaikuttavuuden arvioinnin mallissamme alusta alkaen siihen, että asiakaskohtaisen vaikuttavuuden mittaristo ts. seurantajärjestelmä, tulee tehdä osaksi asiakastietojärjestelmäämme, minne muutenkin dokumentoimme asiakastietomme. Lisäksi koemme vahvasti, mm. asiakkaan osallistamisen ja työskentelymme läpinäkyvyyden vuoksi, että seurannan tulee olla oleellinen osa asiakkaan kanssa työskentelyä.

Edellisten seikkojen johdosta, olemme pyrkineet luomaan vaikuttavuuden arvioinnin malleja, joissa seuraamme aktiivisesti asiakastyömme tavoitteiden saavuttamista (edellä mainitut periaatteet mahdollisimman pitkälle huomioiden) ja pyrimme järjestämään arviointipisteet monitahoisiksi.
Sisäisissä vaikuttavuuden arvioinnin ohjeissamme neuvomme työntekijöitämme nivomaan yhteisen arvioinnin pisteen asiakasneuvottelutilanteisiin, joissa on läsnä asiakastyön tavoitteiden kannalta oleellisimmat ammattilaiset ja ihmiset, joiden arviointi on relevanttia ja tärkeää saada. Monitahoisen arvioinnin on mahdollista toteutua luontevalla ja läpinäkyvällä tavalla osana asiakastyötä näissä tilanteissa.

Koska asiakasneuvottelut ovat palvelun tilanneen tahon järjestämiä ja puheenjohdolla tapahtuvia, voi asiakasprosessistamme vastaavalla työntekijällä kuitenkin olla rajalliset mahdollisuudet toivoa neuvottelutilanteesta löytyvän tilaa ja aikaa yhteiselle asiakastyön tavoitteiden arvioinnille. Kannustaisimme kuitenkin palveluitamme tilaavia tahoja luomaan kanssamme tällaista yhteistä käytäntöä, joka on kaikkien osapuolten kannalta mielekästä, läpinäkyvää ja arvioinnin objektiivisuutta sekä moninäkökulmaisuutta tavoittavaa. Loppujen lopuksi on kaikkien yhteisessä intressissä saada mahdollisimman luotettavasti esille ja näkyville se, onko palvelumme saanut asiakasprosesseissa ja asiakkaiden elämässä aikaan myönteisiä ja tavoiteltuja muutoksia. Tämä lopulta on kaiken asiakastyön yksiselitteinen päämäärä.

Ideaalimallin tavoittelun haasteista

Olemme pystyneet luomaan Perhehoitokumppaneille arviointimallin, joka tavoittaa mahdollisimman pitkälle edellä mainittuja vaikuttavuuden arvioinnin kriteereitä. Meillä on ollut samankaltainen malli myös Neljä Astetta palveluille, mutta jouduimme vuoden 2020 alussa toteamaan, että se ei toiminut käytännön tasolla tavoittelemallamme tavalla. Olemme vuonna 2021 päivittämässä mallia toimivammaksi ja paremmin asiakastyöhömme nivoutuvaksi.
Olemme kehitystyömme aikana joutuneet toteamaan, että emme ole ainoa toimijataho, joka on hakenut aktiivisesti yritysten ja välillä erehdystenkin kautta parasta mahdollista vaikuttavuuden arvioinnin tapaa omalle palvelulleen. Merkittävä näyttö vaikuttavuuden arvioinnin haasteellisuudesta tulee jo siitä, että valtakunnallisesti ei ole kyetty yrityksistä ja tahotilasta huolimatta kehittämään relevantteja ja toimivia muutostyön ydintä tavoittavia mittaamisen tapoja sosiaalipalveluihin ja lastensuojeluun. Nostamme hattua kaikille toimijatahoille, jotka kukin tahoillaan on painiskellut näiden samojen haasteiden kanssa ja laittaneet aikaansa ja energiaansa ongelman ratkaisuun.
Kehitysprosessimme myötä olemme oppineet myös sen, että relevanttien ja optimaalisten mittaamisten tapojen uupuessa hyvä kakkosvaihtoehto on kerätä monitahoista tietoa palveluiden onnistuneisuudesta. Kohti luotettavuutta on mahdollista päästä, mikäli useat erilaiset mittaamisen ja arvioinnin tavat tuottavat eheää samansuuntaista tietoa palvelusta. Perhehoitokumppaneiden ja Neljä Asteen palveluissa olemme päätyneet keräämään tästä nimenomaisesta syystä monitahoista tietoa. Olemme pystyneet vakuuttumaan palveluidemme onnistuneisuudesta useiden erilaisten mittareiden antaessa samansuuntaista tietoa.

Asiakaskokemus ponnahduslautana myönteisille vaikutuksille

Olemme kehitysprosessimme aikana käyneet lukuisia sisäisiä keskusteluita siitä, voimmeko todeta palveluidemme olevan vaikuttavia, mikäli asiakaskokemus on myönteinen. Koska suuri osa palveluprosesseistamme tapahtuu lähtötilanteissa, joissa on ristiriitaisia näkemyksiä palveluiden ja muutoksen tarpeesta ja osa asiakkaista voi kokea joutuneensa pakotetusti tai puolipakotetusti palveluidemme piiriin, on pelkkä asiakaskokemus huono mittari kertomaan jotain palvelun onnistumisesta. Lähtökohtaisesti ristiriitaisissa tilanteissa, kuten esimerkiksi kodin ulkopuolisessa sijoituksessa, sijoitus pois kotoa voi olla lapselle onnistuminen ja vanhemmalle epäonnistuminen.
Asiakaskokemus ei muutenkaan tavoita niitä kriteereitä, joita vaikuttavuuden arvioinnille minimissään on laitettava. Tokikaan sosiaalipalvelutuotannon piirissä ei ole mahdollista eikä mielekästä tehdä akateemisen tutkimuksen kriteerit täyttävää palveluiden ja asiakastyön vaikuttavuuden arviointia. Mutta jotta pystyisimme vilpittömästi kertomaan tekevämme vaikuttavuuden arviointia palveluissamme, tulee meillä olla selkeä näkemys siitä, mitkä suuntaa antavasti ovat vaikuttavuuden osoittamisen kriteereitä ja miten ne parhaimmalla mahdollisella tavalla on palveluissamme tavoitettavissa.

On näyttöä siitä, että palvelun vaikuttavuus ja myönteisten muutosten saavuttaminen asiakkaan elämässä edellyttää, että asiakkaan kokemus palvelusta on ollut myönteinen. Tämä on peruste, jonka vuoksi tuomme vaikuttavuusraportissamme esille lukuisten asiakaskokemusta mittaavien kyselyjemme tulokset. Kyselyjen tulosten perusteella asiakastyytyväisyys palveluihimme on johdonmukaisesti hyvää tai kiitettävää. Nämä tulokset omalta osaltaan selittävät sitä, miksi ja miten olemme pystyneet palveluillamme saamaan aikaan tavoiteltuja ja vaikuttavia muutoksia asiakkaidemme elämässä.

Harriet Rabb
Sosiaalipalvelujen laatupäällikkö
Avosylin Oy

Mä oon miettiny, kuinka tylsää ois olla töissä laitoskeittiössä. Katot vaan aamulla viikon ruokalistaa ja tiedät mitä oot menossa tekemään.

Mä vilkasen ”työvuorolistaa” ja tiedän, kenelle oon menossa tekemään. 6 Poikaa ❤️, jotka tekee 24/7 vuoroo, lisään siihen aamuvuorolaiset + yökkö + välivuorot + iltavuorolaiset + ope + opiskelija + ylläri + harkkari ja miinustan koululaiset lounaalta -2, lisään + 1, koska yhden pojan äiti tulee. Ai niin ja laitoksen johtaja Paula ja mä eli + 2. Miinustan vähän, koska jollain tuli tarrat täyteen ja menevät ulos syömään… ja jollain oli hammaslääkäri lounasaikaan eli -2. Lisään +2 varmuuden vuoksi, koska on torstai enkä enää pysy kärryillä, onko niillä tiimi ja tuleeko sijaishuoltopalveluiden Katja ja onhan varmasti paistettuja silakoita tai maksakastiketta.

Helppoa itse tehtyä matikkaa, jonka voi halutessaan yksinkertaistaa, että noin 11 aamiaisella, lounaalla sama ja päivällisellä – toisinaan vähemmän ja viikonloppuisin vaihtelevasti. Välipalallakin on väliä. Ja sitten on tietty Tape, joka syö mitä syö – millon syö ja mistä syö. Ai joo ja Sari, joka ei syö koskaan, vaan tuo omat eväät. Noora ei tykkää kastikkeista, paitsi silloin kun tykkää… Matias taas on suuri nautiskelija, kaikki käy. Päiville vähän makkaraa ja sukat pyörii jaloissa. Antsu puhuu syödessään enemmän kun syö. Janicalle ei keittoja… Jemina tykkää ainakin lohesta. Mun työsopimuksessa ei sanottu, etteikö henkilökunnastakin saisi pitää huolta!

Ja itse asiaan, ne Poijaat ❤️ Yksi syö mitä vaan (paitsi inhokkeja) kun sen oikein oivaltaa ja mieliala on sopiva… kiittää ja santsaa. Käy keittiössä tasaseen tahtiin ihmettelemässä ja kyselemässä. Yhdessä esimaistellaan ja lisätään mausteita tarvittaessa. Heitellään yläfemmaa ja nauretaan niin mahdottomasti kun joku menee täysin pieleen.
Toinen innostuu tosi helposti maistamaan uutta, kun pikkusen innostaa ja antaa hänelle vapaat kädet irvistää ja sanoa ”en tykkää”. Kolmas onkin sitten aivan omaa luokkaansa, oman elämänsä pikkukokki ja tietävä sellainen. Myös tunnettu apukokki. Hänen t-paidassaan lukee ”HIILARIT KUNNIAAN”. Ihana seuralainen keittiössä! Olen saanut jo monta uutta reseptiä ja ohjetta. Ollaan myös käyty kaupassa ja tehty yhdessä toiveruokaa soitettuamme pojan äidille ja varmennettuamme ohje.

Paprikassa on 100 kertaa enemmän vitamiineja kuin appelsiinissa ja niin monta muutakin juttua neljäs on valistanut. Kerran aamuvarhain istuttiin kahdestaan keittiön lattialla ja pohdittiin pyttipannun saloja… Viides eläisi kananmunilla ja nuudeleilla. Nyttemmin lemppareihin on tullut kalkkunametukka. Joskus kun kyselen lempiruokia niin arasti vastailee ja toistelee kanaa riisillä. Annoskoot hällä selkeesti pienentyneet ja ei ota enää ruokaa vaan sen takia, että sitä saa. Hän tulee myös keittiöön, ei niin rohkeasti kuin muut – mutta tulee kuitenkin. Katselee uuniin tai kattilaan ja kyselee mitä tulossa. Ois kiva laittaa jotain hänelle tuttua perinneruokaa, johon hän voisi itse osallistua. Kertoikin riisistä tomaattikastikkeella…

Monen lapsen kohdalla herää monta kysymystä, että kuinka kotona. Muutama poika ei halunnut syödä aluksi mitään, saati tulla yhteiseen pöytään. Vaan niin iloisesti sekin muuttui! Toinen ei ole vastarannankiiski enää laisinkaan ja viihtyy keittiössä kyselemässä ja antamassa inspiraatiota. Et voisko tehdä sellaista ja sellasta… 😂 Alku ruoan suhteen oli pojalla haastava, hädin tuskin söi ja kaiveli kaiken pois sapuskastaan minkä vain sai… Sekin on lieventynyt, mut tekee samaa edelleen vähän teatraalisesti. Tuntuu olevan nälkäinen. Tulee kyselemään monelta syödään ja piipahtaa keittiöön alati kurkkimaan ja kyselemään mitä ruokaa ja mitä välipalaa. Vai onko seurankipee… Vastaan aina, että sipulikeittoa sipulipihvillä (poika ei siedä sipulia). Nauruthan siitäkin saadaan! Kuudes poika on täysiruokainen lapsi. Välipalalla toteaa, että voisi kyllä olla vähän enemmän vaihtoehtoja tarjolla. Mitä tää tarkottaa, että vain yhtä vaihtoehtoa. Kyllä pitäis olla enemmän tarjontaa!

Jokainen ruokailu on oma momenttinsa ja siinä voi sattua ja tapahtua – sitä ja tätä, tuotakin. Mutta pääsääntöisesti mä uskon ja luulen, että se on odotettu hetki. Kaikki saman pöydän ääressä hääräämässä, taistelemassa patongin paloista, valitsemassa istumapaikkaa… Kaikki muu pysähtyy. Ja jatkuu kohta. 😂 Se on muuten jännä, jos joku ei olekaan pöydässä. Niin aina, ihan aina joku kysyy; et missä se on ja miks se ei oo syömässä. Eiks sil oo nälkä.

Myllärin keittiön seinillä on muuten ”korvat ja muisti”. Jos niitä tarinoita voisi joskus tulevaisuudessa kuunnella, niin oi joi ❤️ Jo näin lyhyen aikaa, vajaa 5 kuukautta täyttä tarinaa, elämää, kohtaloita ja tarinan vierestä!

Eli iso EI tylsälle laitoskeittiölle.

Herkuin terkuin
Kodinhengetär Laura