Vertaistuen voima

Kansainvälistä vertaistuen päivää vietetään vuosittain lokakuussa – tarkemmin lokakuun kolmannen viikon torstaina. Tänä vuonna vertaistuen päivä on siis tänään 21.10.2021. En muistanut kyseistä merkkipäivää ja sen viettämistä, se on myönnettävä heti alkuun. Vertaistuen tuoman arvon sen sijaan tiedän omien kokemusteni johdosta niin siviilissä kuin työelämässäkin. Siksi tuntuukin juhlavalta päästä tätä tekstiä kirjoittamaan ja muistuttamaan vertaistuen voimasta!

Kun minusta tuli isä, sain vertaistukea neuvolan perhevalmennuksessa muilta siellä olleilta miehiltä. Olimme samankaltaisessa tilanteessa, eikä kauheasti tarvinnut miettiä, miksi nuo muut miehet siellä olivat.
Miten itse siis miellän vertaistuen? Ollaan tasavertaisia, tuetaan ja saadaan tukea, koska välillämme on jokin yhdistävä tekijä. Siinä vallitsee tietynlainen ymmärrys ja selittelemättömyys.

Vertaistuen tarve voi tulla kriisin tapahtuessa, esimerkiksi oman tai läheisen vakava sairastuminen, kuolema, ero, riippuvuudet, kouluhaasteet tai pandemia voivat herättää tarpeen vertaistuelle. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Joskus vertaistuki on ryhmämuotoista, joskus kahden välistä. Muotoja on monia. Sosiaali- ja terveysalalla vertaistukea on tarjolla laajalla rintamalla. On tarjolla vapaaehtoisten ja kokemusasiantuntijoiden ohjaamaa vertaistukea sekä ammatillisesti ohjattua vertaistukea. Muilla aloilla termi voi olla vieraampi, tai tällaisessa käsityksessä minä elän.

Mutta palataan sinne isyyden alkujuurille.
Olen ollut käynnistämässä asuinpaikkakunnallani Mannerheimin lastensuojeluliiton ”isäkahvilaa” noin 12 vuotta sitten. Miksi? Silloisessa kaveripiirissäni ei juuri ollut muita isyyden fiiliksistä iloitsevia ja samaan aikaan hajoilevia miehiä. Eli itselläni oli tarve päästä puhisemaan asioista jollekin, joka lähtökohtaisesti ”tajuaa mua” ja ehkä pähkäilee samankaltaisten ajatusten parissa.
Tehtiin suunnitelma (kahvitarjoilua ja vapaata olemista) ja sen jälkeen MLL:n kautta tätä markkinoitiin. Pikkuhiljaa lasten ja isien määrä lisääntyi ja parhaimmillaan meitä oli yli kymmenen isää lapsineen paikan päällä jorisemassa milloin mistäkin. Joku kävi kerran, toinen kävi joka viikko. Miten tämä nyt liittyy lähestyvään vertaistuen päivään? Siten, että haluan kiittää niitä isejä ja lapsia, joiden kanssa tuolla kohdattiin. Osan kanssa vertaistukiryhmä syveni ystävyydeksi, joka jatkuu edelleen. Kiitos siis siitä Marko ja Veli! Kiitos Ilmo ja Timo, kiitos Jani, Jere ja Jouko.
Sain vertaistukea silloin, kun sitä tarvitsin ja saan toki edelleen. Ketä sinä tahtoisit kiittää vertaistuesta tänään?

Työssäni olen ohjannut kymmeniä ammatillisesti ohjattuja vertaisryhmiä. Se tarkoittaa sitä, että minut ohjaajana on ”täsmäkoulutettu” kyseisen vertaisryhmän ohjaamiseen ja minulla on sosiaalialan koulutus. Logiikka on silti sama- jokaisen osallistujan taustalta löytyy yhdistävä tekijä. Tässä tapauksessa kaikki osallistujat ovat vanhempia. Hyvin usein näissä ryhmissä on muodostunut syvä luottamus osallistujien kesken, minkä jälkeen asioita puhuminen ja jakaminen on ollut helpompaa. Ei ole tarvinnut selitellä, koska osallistuja on tiennyt toisen jollain tasolla tajuavan. On voinut saada uusia näkökulmia ja vinkkejä, mutta ennen kaikkea toiveikkuuden tunnetta siitä, että haasteet voi selättää tai niiden kanssa oppia elämään. Ei toki aina, mutta parhaimmillaan juuri näin on käynyt ja ryhmä on jatkanut tapaamisia senkin jälkeen, kun on yhdessä jo päätelty varsinainen ryhmätoiminta.

Vertaistuki eri muotoineen näyttelee siis suurta roolia ainakin sosiaali- ja terveysalan kentällä. Sitä tapahtuu niin kasvotusten, verkossa kuin puhelimitse- ryhmissä tai kahden kesken. Toimintaa pyörittävät lukemattomat vapaaehtoiset, alan ammattilaiset, järjestöt kuin myös muut organisaatiot. Suosittelen tutustumaan erilaisiin vaihtoehtoihin ja katsomaan minkälaista vertaistuellista toimintaa on tarjolla siellä missä sinä asut.

Tässä vielä linkkivinkki vertaistuen päivään liittyen:

Kansainvälistä vertaistuen päivää vietetään 21.10. – tule mukaan juhlistamaan päivää!

#SuuriKiitos
#vertaistuki

Jukka Sihlman
Koulutusjohtaja

Me Avosylin yhtymässä haluamme olla kehittämässä työyhteisöämme ja yhteiskuntaa kohti vauvaystävällisyyttä. Tiedostamme kaikessa tekemisessä ensimmäisen elinvuoden tärkeyden niin vauvan kuin vanhempien osalta. Haluamme mahdollistaa henkilökunnalle perhevapaat joustavalla ja tasa-arvoisella tavalla huomioiden myös isät. Työssämme lasten ja perheiden kanssa haluamme olla tukemassa tätä tärkeää vaihetta niin avohuollossa kuin sijaishuollossakin. Perheen merkitys lapsen elämässä on korvaamatonta, joten haluamme vaalia tätä suhdetta kaikin mahdollisin keinoin. Kohti vauvaystävällisempää yhteiskuntaa! Lue lisää vauvaystävällisestä työyhteisöstä ja yhteiskunnasta: https://www.vauvasuomi.fi/vauvan-piv-1

Avosylin yhtymän avopalveluiden johtaja Toni Sipiläinen tarttui vauvanpäivänä kynään ja kirjoitti koskettavan kirjeen vauvalleen.

”Vauvalleni!

Kirjoitan sinulle ensimmäistä kirjettä Vauvan päivän kunniaksi, jota vietettiin tänä vuonna 24.9.2021. Päivän tarkoituksena on kehittää Suomesta vauvaystävällisempää yhteiskuntaa ja muistuttaa vauva-ajan merkityksestä. Meidän perheen vauvavuosi käynnistyi 13.5.2021, kun sinä synnyit. Olin odottanut sinua jo pitkään! On lähes käsittämätöntä, kuinka vahva yhteys meidän välille syntyi, kun sain sinut ensimmäisen kerran syliini. Ensimmäisen yösi nukuit rintani päällä. Ilman sanojakin, herkistät ja kosketat minua joka ikinen päivä tavalla, jota en aikaisemmin ole kokenut enkä pysty sanoin sitä tunnetta kertomaan. Naurusi ja itkusi tarjoavat tunteiden vuoristorataa päivittäin, mutta joka ilta kun vaivut uneen tai herätessäsi hymyillen, olen valmis aloittamaan taas sen kaiken uudestaan. Sanojen syntymistä saamme odottaa vielä hetken, mutta ilmeiden ja eleiden avulla puhuttelet vanhempiasi ja sisaruksiasi kauniilla tavalla sulattaen meidän sydämet päivittäin. Olet jo ensimmäisten kuukausien aikana antanut enemmän kuin olisin ikinä uskonutkaan, teet arjesta yksinkertaista, mutta samaan aikaan täydellistä. Ensimmäiseen elinvuoteesi liittyy niin paljon taianomaisuutta, että haluan pyhittää sinulle mahdollisimman paljon hetkiä ja läsnäoloa, jotta meidän suhteemme vahvistuu ja voin kertoa sinulle isompana ne ihanat muistot vauva-ajastasi. Olemme äitisi ja veljiesi kanssa taltioineet mahdollisimman paljon muistoja, kuvia ja videoita, koska haluamme kunnioittaa sinun ensimmäistä elinvuottasi, jota tuskin isompana itse muistat. Rakas tyttäreni – olet tehnyt minusta maailman onnellisimman isän! Puolestani lupaan, että seison vierelläsi läpi elämän rakastaen, turvaten ja vaalien meidän suhdetta.

Isäsi ❤

Toni Sipiläinen”

Virtuaalitodellisuutta on käytetty menestyksekkäästi yksilön näkökulman ja kokemusmaailman laajentamiseen usealla eri toimialalla. Avosylin yhtymä on nyt ottanut sen etulinjassa käyttöönsä lastensuojelun kentällä.

Minkälaisia mahdollisuuksia VR tarjoaa sosiaalihuoltoon ja lastensuojeluun nyt ja tulevaisuudessa?

Virtuaalimaailma tarjoaa väylän tavoittaa lapsen traumakokemukset. Kohderyhmänä voi olla esimerkiksi lapsen vanhemmat, opettajat ja terveydenhuollon tai lastensuojelun työntekijät.

Virtuaalilasien käyttöä on Avosylin yhtymässä pilotoitu perhehoitajien valmennus- ja arviointiprosessin kehittämisessä. Virtuaalitodellisuuden avulla perhehoitajuudesta kiinnostuneet pääsevät käsiksi lapsen kokemuksiin, saavat niistä parempaa ymmärrystä ja motivaatio toimia toisin vahvistuu. Kokemukset pilottijaksosta ovat olleet hyviä, lue artikkeli uusimmasta Avosylin lehdestä.

Avosylin yhtymä tulee jatkossa ottamaan VR-teknologian käyttöön lastensuojelun avo- ja sijaishuollossa monilla eri tasoilla katsoen asiaa niin lapsen, työntekijän kuin vanhemman näkökulmasta. Tulevaisuudessa VR-teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet ovat SiSoTe-aloilla lähes rajattomat.  Sitä voidaan hyödyntää monitahoisesti niin lastensuojelun kentällä kuin koulumaailmassa ja neuvoloissakin, esimerkiksi päihde- tai väkivaltatilanteisiin puuttumisessa.

Empatiataitoja voi harjoitella virtuaalisesti

VR-teknologian vaikuttavuutta sosiaalialalla on tutkittu monissa yhteyksissä. Brittiläisen Antser Groupin tekemässä tutkimuksessa virtuaalitodellisuudessa koetut perheväkivaltatilanteet auttoivat henkilöitä ymmärtämään perheväkivallan vaikutuksia sekä muuttaman asenteita ja omaa käyttäytymistään. Virtuaalitodellisuus tarjosi turvallisen tavan harjoittaa empatiaa ja omaa suhtautumistaan tilanteisiin. Tutkimustulokset olivat siis myönteisiä, kun interventiotyökaluna käytettiin VR-materiaalia.

Tarkempi tutkimustuotos löytyy sivuilta: https://avosylin.fi/koulutus-konsultaatio/vr-teknologia/

Lisätietoja:

Jukka Sihlman
Koulutusjohtaja
050 442 1298
jukka.sihlman@avosylin.fi

Sami Kivinen
Perhetyöntekijä, Koulutuspalvelut
050 341 9032
sami.kivinen@avosylin.fi

Kansainvälisen nuorison päivän (12.8.) kynnyksellä pysähdyin pohtimaan nuorten asemaa lastensuojelun perhehoidossa. Kuinkahan suuri osuus sijoitetuista nuorista (13-17-vuotiaat) tarkalleen ottaen pääsee sijaisperheeseen? Päätin tutkia tilastoja. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan (Lastensuojelu – THL, Liitetaulukko 3, alasivu 9) vuonna 2020 13-vuotiaista sijoitetuista 52 % oli sijoitettuna perhehoitoon, 14-vuotiaista 42 %, 15-vuotiaista 35 % ja 16-17-vuotiaista 29 %. Lisäksi sijoitetuista nuorista noin 10 % sijoitetaan ammatillisiin perhekoteihin ja laitoksiin noin 30-50 %. Eli kolmetoistavuotiaista sijoitetuista on vielä hiukan yli puolet perhehoidossa, mutta sen jälkeen pudotus on selkeä. Tilasto ei kuitenkaan kerro sitä, kuinka moni nuorista sijoitetaan perhehoitoon nuorisoiässä ja kuinka moni perheessä sijoitettuna oleva nuori on asunut samassa perheessä jo pienestä pitäen.

Vuodesta 2012 lähtien perhehoito on laissa määritelty sijaishuollon ensisijaiseksi hoitomuodoksi. Tämä velvoittaa sijoittavaa tahoa selvittämään ensin perhehoitoon sijoittamisen mahdollisuuden. Asia pitää tietysti harkita aina lapsikohtaisesti eikä perhehoito sovi kaikille lapsille ja nuorille – ainakaan kaikissa tilanteissa. On täysin selvää, että moni nuorisoikäinen tarvitsee vahvasti ammatillisen sijaishuoltopaikan, jossa voidaan tarvittaessa käyttää rajoitustoimenpiteitä. Laitosten rooli sijaishuollossa tulee aina olemaan tärkeä ja niissä tehdään hienoa työtä. Tiedämme kuitenkin, että perhe voi tarjota aivan toisenlaisen ympäristön laitokseen verrattuna esimerkiksi kiintymyssuhteiden ja perhe- ja parisuhdemallin kannalta. Lastensuojelulaitoksissa on paljon pahoinvointia ja joskus ne voivat olla rankkoja ympäristöjä osalle nuorista. Tiedän tämän hyvin, koska olen ollut aikaisemmin töissä lastensuojelulaitoksissa ja ystäviäni työskentelee niissä edelleen. Laitossijoituksen jälkeen – jälkihoidosta huolimatta – nuori putoaa usein luonnollisten tukiverkostojen puuttuessa omilleen. Perheestä itsenäistyvät nuoret sen sijaan säilyttävät useammin siteet sijaisvanhempiinsa eivätkä he täysi-ikäistyttyäänkään putoa niin helposti tyhjän päälle.

Ajattelen, että silti nuoretkin ansaitsisivat useammin mahdollisuuden päästä sijaisperheeseen. Monen haastavasta lähtötilanteesta sijoitetun nuoren tilanne on vakautunut perhehoidossa. Onko kyse siitä, että nuorten haasteet esimerkiksi päihteiden, mielenterveyden, käyttäytymisen ja tunne-elämän suhteen ovat monesti niin suuria, ettei perhehoitoon sijoittaminen yksinkertaisesti ole mahdollista? Tämä on varmasti aivan totta. Mutta onko osittain myös niin, että meillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi perhehoitajia, jotka uskaltaisivat, haluaisivat tai kykenisivät ottamaan nuorisoikäisen kotiinsa? Kenties meillä perhehoitajia rekrytoivilla ja valmentavilla sekä sijoittavilla ja sijoituksen aikaisesta tuesta vastaavilla työntekijöillä olisi parannettavaa siinä, että osaisimme rekrytoida nuorisoikäisten sijaisperheitä paremmin, tukea perhehoitajia heidän valmiuksissaan vastaanottaa nuorisoikäisiä, antaa positiivisia esimerkkejä onnistuneista nuorten sijoituksista ja tukea perhehoitajaa ja nuorta riittävästi sijoituksen aikana.

Hyvin vaativahoitoisten nuorten lisäksi Suomessa on ihan varmasti laitoksessa asuvia nuoria, jotka pärjäisivät aivan hyvin perhehoidossa, mutta heille ei vain ole tarjolla sopivaa perhettä. Ehkä on myös nuoria, jotka eivät edes itse ajattele voivansa päästä sijaisperheeseen tai edes tiedä sellaisesta mahdollisuudesta? Nähdäänkö nuorten sijoituksissa vain riskejä ja kauhukuvia? Vaikeuttaako nuorisoikäisiä vastaanottavien perhehoitajien rekrytointia se, että nuorten sijoitukset ovat usein lyhytaikaisempia, koska he ovat niin lähellä täysi-ikäisyyttä? Moni perhehoitaja haluaisi ymmärrettävästi rakentaa kiintymyssuhdetta lapseen mahdollisimman varhaisista vaiheista alkaen ja toimia perhehoitajana pitkäaikaisemmin.

Yleisesti ajatellaan, että nuorten sijoittaminen perhehoitoon vaatii usein perhehoitajalta tavanomaista enemmän valmiuksia; ainakin kärsivällisyyttä, joustavuutta, hyviä vuorovaikutustaitoja ja huumoria. Toisaalta nuori on jo omatoimisempi ja itsenäisempi eikä vaadi perushoitoa pienemmän lapsen tapaan. Nuorella on kuitenkin taustallaan enemmän elettyä elämää, eikä hän välttämättä purematta niele kaikkia sijaisperheen sääntöjä ja tapoja. Nuori tarvitsee pieneen lapseen verrattuna erilaista kasvatusta ja rajoja. Perhehoitajan täytyy jaksaa suhtautua ymmärtäväisesti nuoren kokeiluihin ja oman identiteetin etsimiseen. Nuoren ja sijaisperheen kulttuurit saattavat törmätä yhteen ja nuorta voi tuskin kasvattaa ainoastaan sijaisperheen ”muottiin”, vaan sekä nuoren että perheen täytyy tehdä kompromisseja. Nuorisoikä on lisäksi sijoituksen kannalta ristiriitainen ajankohta, sillä yhtäkkiä nuoren odotetaan luottavan vieraisiin aikuisiin, vaikka nuoruuden luontainen kehitystehtävä on päinvastoin irtautua aikuisista.

Täytyykö nuoren sijaisperheellä olla kokemusta nuorisoikäisistä? Siitä on varmasti paljon hyötyä, mutta tiedän perhehoitajia, joilla on hyvät valmiudet kasvattaa nuori aikaisemman kokemuksen puutteesta huolimatta. Vastaavasti kokeneellakaan sijaisperheellä ei automaattisesti ole hyvät valmiudet vasta sijoitetun nuoren tarpeisiin.
Tukemissani sijaisperheissä asuu nuoria ja työskentelen myös PKS:n nuorten kehittäjäryhmän kanssa. Kun mietin näitä nuoria, kasvoilleni nousee väkisinkin hymy. Jokainen on aivan mielettömän hieno persoona. Välillä sijaisperheissä käydään tahtojen taistelua, ihmetellään ja yritetään yhteensovittaa toistensa erilaisia tapoja, taistellaan kotiintuloajoista, puhelimenkäytöstä, rahankäytöstä, siivoamisesta, pukeutumisesta, rajoista, mustan muuttamisesta valkoiseksi ja valkoisen mustaksi, mutta saadaan myös käydä aivan huikeita keskusteluja fiksujen nuorten kanssa ja kulkea rinnalla nuoren kasvaessa kohti aikuisuutta. Mikä onkaan hienompaa, kuin nähdä nuoren jalkojen kantavan hänen ottaessaan askeleitaan kohti itsenäisyyttä, ja samalla huomata nuoren kasvattavan myös meitä aikuisia?

Kannustan kaikkia sijaisvanhemmuudesta haaveilevia tai jo sijaisvanhempina toimivia harkitsemaan kotienne avaamista nuorille. Vaikka nuorten osuutta perhehoidossa ei realistisesti ajateltuna voitaisikaan massiivisesti lisätä, niin jo se olisi hienoa, että ”perhehoidon prosenttilukuja” voitaisiin edes hiukan nostaa.
Hyvää nuorison päivää kaikille nuorille ja nuorisoikäisten perhehoitajille! Olette tärkeitä ♥

Ville Kantola
Sosiaalityöntekijä
Perhehoitokumppanit Suomessa Oy

Avosylin-lehti on Avosylin yhtymän asiakaslehti. Lue ja tule muuttamaan maailmaa kanssamme!

Avosylin yhtymä laajenee 1.7.2021, kun Pallo-kodit liittyy osaksi Avosylin yhtymää. Lue tiedote tästä!
Kaikkia Avosylin yhtymän erillisyhtiöitä yhdistää sama arvopohja sekä muutosvoimaiset syntytarinat. Tutustu Pallo-kotien tarinaan!

Pallo-kodit tarjoaa huostaanotetuille lapsille ja nuorille kodinomaisen, turvallisen ja rakastavan kodin, jossa eletään tavallista ja hyvää arkea. Kaiken keskiössä on yksilöllisyyttä korostava yhteisöllisyys. Toiminta-ajatus syntyi vahvasta halusta tehdä asioita toisin.

Pallo-kotien toimitusjohtaja Sari Itäpelto on kotoisin isosta ja yhteisöllisestä perheestä. Perhe asui lastenkodin vieressä, joten lasten päivät kuluivat lastenkodin kentällä leikkien. Jatkuva aikuisten läsnäolo tuntui hyvältä. – Isona haluan muuttaa lastenkotiin, kertoi pieni Sari tuolloin äidilleen.
18-vuotiaana Sari työskenteli puolen vuoden ajan samaisessa lastenkodissa. Sinä aikana hän joutui kasvokkain myös lasten kaltoinkohtelun kanssa. – Alan rankkuus ja toimintamallit yllättivät. Jotain jäi kytemään.

Vahva urheilutausta johdatti Sarin kuitenkin fysioterapeutin työhön. Työ oli hyvin yksilökeskeistä ja Sari haikaili vuosia yhteisöllisemmän työn pariin. Lopulta hän hakeutui opiskelemaan sosionomiksi ja pureutui kirjallisuuden avulla sosiaalipedagogiikkaan. Kaj Henttosen kirja ”Voiko sen tehdä toisin?” oli käänteentekevä. Se herätti kauan kyteneen ajatuksen siitä, mitä tarkoittaa toisin tekeminen. Näin sai alkunsa Perhekoti Pallo, joka avattiin vuonna 2000.

Ensimmäiset vuodet Sari asui oman perheensä kanssa Pallossa. – Keskiviikkoisin kokoonnuttiin nuorten kanssa miettimään, minkälaisessa paikassa he haluaisivat olla sijoitettuna. Pallo on siis syntynyt ja muovautunut nuorten kanssa käydyn dialogin pohjalta, rohkeasta ajatuksesta tehdä asioita toisin.
Vuonna 2012 yritys kohtasi taloudelliset haasteet, joista Sarin vaimo Taru Itäpelto sai pelastettua laivan uppoamiselta. Tarulle kuuluu iso kiitos yrityksen jatkuvuudesta.

Yrittäjäparin sinnikkyyden, innokkuuden ja innovatiivisuuden sekä toiminnassa säilyneiden tärkeiden arvojen vuoksi vuosien saatossa yrityksen toiminta on laajentunut ja yrityksen nimi muuttunut sitä myötä Pallo-Kodeiksi. Tällä hetkellä lastensuojelun sijaishuollon yksiköitä yrityksellä on viisi, joista neljä on lastensuojelun laitosluvilla toimivia 7-asiakaspaikkaisia ryhmäkoteja ja yksi neljäpaikkainen ammatillinen perhekoti.

Yksilöllinen osa yhteisöä

Pallo-kotien sosiaalipedagogiikka mielletään lasten ja perheiden kanssa tehtäväksi kasvatustyöksi. – Ajattelemme, että on tärkeää tukea lasta tai vanhempaa kokonaisvaltaisesti kasvamaan ihmisenä. Tämä tapahtuu opastamalla heitä tutustumaan paremmin itseensä. Itsetuntemuksen kautta ihmisestä tulee kypsempi, itsenäisempi ja valmiimpi kohtaamaan yhteiskunta.

Pallo-kodeilla yhteisöllisyys on yhteiskuntaan integroivaa yhteisöllisyyttä. – Yhteisö antaa yksilölle ”silmälasit”, joiden avulla hän pystyy peilaamaan aiempia, omasta historiastaan tuttuja toimintamalleja sekä oppimaan uusia toimintatapoja. Yhteisöllisyys on yksilöllisyyttä korostava toimintatapa – ei yksilöä mitätöivä.

Tarinat yhdistyvät

Sari on toiminut yrittäjänä 21 vuotta ja lähestyy eläkeikää. Yrityksen luovuttaminen eteenpäin ei silti ollut vielä ajatuksissa. – Kun Avosylin yhtymästä oltiin yhteydessä, kiinnostus kuitenkin heräsi. Avosylin yhtymä pystyy isona taustaorganisaationa tarjoamaan tien, joka johtaa eteenpäin. Olemme tehneet kovasti töitä visiomme eteen, mutta tarvitsemme nyt apua strategiatyöhön ja päätösten toteuttamiseen käytännössä. Nyt oli tämän aika.

Sari näkee Avosylin yhtymän turvallisena, luotettavana ja rohkeana yhteistyökumppanina. Yrityksiä yhdistää myös samankaltainen arvomaailma ja toimintakulttuuri. – Tapa ajatella asiakaslähtöisesti, lapsen näkökulmasta, Sari summaa. Suvaitsevaisuus ja ihmisyyden arvostus, aito yhteisöllisyys ja osallisuus, rakkaus sekä turvallisuus ovat yhteisiä arvojamme!

Pallo-kodit on kuin syntynyt osaksi Avosylin yhtymää, niin samankaltainen on sen ideologia, arvopohja ja muutosvoimainen tarina. Ja erityistä sekin, että Sari on urallaan tehnyt töitä aikoinaan myös Neljällä Asteella. – Ympäri mennään ja yhteen tullaan!

Kestävää hyvinvointia. Tämä on missiomme.

Kestävän hyvinvoinnin ydin on sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden tasapainossa sekä sen ymmärtämisessä, että sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä ei ole mahdollista saavuttaa ja ylläpitää ilman ekologisen kestävyyden turvaamista. Tämä on luonut meille mission liikkua sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävien sosiaalipalveluiden tuottamisesta edelleen kohti ekologisesti kestävien sosiaalipalveluiden tuottamista. Tämä tarkoittaa määrätietoista palveluidemme hiilijalanjäljen alentamista vuosi vuodelta 2030 mennessä, johon olemme sitoutuneet tekemässämme kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa

Tämän myötä myös ne organisaatiot, jotka käyttävät ja ostavat Avosylin yhtymän palveluntuottajien Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n, Neljä Astetta Oy:n ja Avosylin Asumispalvelut Oy:n palveluita, pystyvät vähähiilisten palveluidemme käytön myötä pääsemään myös kohti omia hiilineutraliustavoitteitaan.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessamme on neljä toimenpidettä, joilla vähennämme hiilijalanjälkeämme ajalla 2020-2030.
Ne ovat:

  • Ajoneuvojen ajokilometrien CO2 päästöjen pienentäminen
  • Uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen
  • Lentomatkustamisen vähentäminen sekä luotettava kompensoiminen
  • Etäkokousten suosiminen

Olemme vaihtamassa vähitellen koko autokantamme vähäpäästöisiin ajoneuvoihin. Tässä vaiheessa se tarkoittaa hybridien hankkimista. Tavoitteenamme on vähentää autojemme CO2 päästöjä vuodessa 27,3 t CO2/á aikavälillä 2020-2030. Aloitimme autokantamme vaihtamisen vuonna 2020 ja saavutimme jo saman vuoden aikana tämän toimenpiteen johdosta suuremmat päästövähennykset, kuin vuotuinen tavoitteemme on. Kykenimme alentamaan vuonna 2020 autojemme hiilidioksidipäästöjä yhteensä 103 t CO2/á, joka ylittää 75,7 t CO2/á:lla vuodelle 2020 asettamamme tavoitteet.

Kilpailutimme vuonna 2020 kaikki sellaiset sähkösopimuksemme, joissa sähkö ei kuulu vuokrasopimuksen piiriin. Niiden toimistotilojen sähkösopimukset, jotka ovat vuokralaisen itse määriteltävissä, vaihdettiin ekoenergia sertifioituun sähköön. Tavoitteenamme on kasvattaa uusiutuvan energian käytön osuutta kaikesta käyttämästämme käyttösähköstä. Jo vuoden 2020 aikana saavutimme 100 %:n uusiutuvan energian käytön tason kaikissa niissä käyttöpaikoissamme, joiden sopimukset ovat meidän itsemme määriteltävissä.

Teimme kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksemme ennen korona pandemian puhkeamista. Pandemia on osaltaan vaikuttanut siihen, että jotkin sitoumuksemme toimenpiteet on ollut helppo saavuttaa ja ylittää vuoden 2020 aikana. Tavoitteenamme on alentaa vuosien 2020-2030 välisenä aikana lentomatkustamisen päästöjä 8 t/CO2 ekv, niin että ne vuonna 2030 olisivat korkeintaan 2 t/CO2 ekv, joka myös kompensoidaan. Korona pandemiasta johtuen Avosylin Oy:n lennot loppuivat lähes tyystin, kuten myös monella muulla toimijalla maailmassa. Vuoden 2020 lentomatkustamisen päästömme koostuvat alkuvuonna ennen pandemiaa tehdyistä lennoista, ollen yhteensä 0,88 t/CO2 ekv. Pandemiasta johtuen saavutimme ja ylitimme jo vuoden 2020 aikana ne päästövähennystavoitteet, jotka olimme asettaneet vuoteen 2030 mennessä.

Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi suosimme etäkokousten pitämistä silloin, kun se on mahdollista. Tämän mahdollistamiseksi hankimme vuoden 2020 alussa asiakastyön palveluihin soveltuvan salauksen standardit täyttävän videoneuvottelusovelluksen. Tavoittelemme sitä, että yhtiömme noin 200 työntekijästä kukin kykenisi muuttamaan yhden kalenterivuoden aikana noin 20 kokousta etäyhteyksillä toteutettavaksi. Tällä tavoin laskettuna yhtiössämme pystyttään toteuttamaan yhden kalenterivuoden aikana noin 4000 etäkokousta, joka kymmenen seurantavuoden aikana on yhteensä jo noin 40000 kokousta. Toimenpiteellä säästetään kokouksiin liikkumisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Koronapandemiasta johtuen etäkokouskäytännöt ovat tulleet vuonna 2020 Avosylin yhtymässä luonnolliseksi tavaksi järjestää kokouksia ja neuvotteluita. Olemme kyenneet huomattavasti ylittämään vuodelle 2020 asettamamme etäkokoustavoitteen 4000 etäkokousta/vuosi ja säästämään näiden osalta kokouksiin liikkumisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt.

 

Harriet Rabb
Sosiaalipalveluiden laatupäällikkö
Avosylin Oy

Linkit:

Kestävä kehitys https://kestavakehitys.fi/kestava-kehitys

Kestävä hyvinvointi https://media.sitra.fi/2017/02/23225247/Kohti_kestavaa_hyvinvointia.pdf

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus https://sitoumus2050.fi/koti#/

Perhetyön asiakaskokemus

Neljä Astetta perhetyön asiakasvanhemmilta ja asiakaslapsilta on kysytty heidän asiakaskokemustaan sekä keväällä 2020 että syksyllä 2020. Kysely osoitettiin niille, jotka kyseisellä hetkellä olivat Neljä Astetta perhetyön palveluiden piirissä. Näihin kyselyihin saatiin yhteensä 451 perhetyön palveluiden piirissä olleen vastaukset.

Vanhempien kysely sisälsi kahdeksan kysymystä ja lasten kysely yksitoista kysymystä, joihin vastattiin asteikolla 1-5, lukumäärän 1 kuvatessa erittäin tyytymätöntä ja lukumäärän erittäin tyytyväistä. Kysymysosioiden yhteenlaskettujen keskiarvojen perusteella Neljä Astetta perhetyön palveluita saaneet lapset olivat tyytyväisiä Neljä Astetta palveluihin (3,8), kuten myös perhetyön palveluita saaneet vanhemmat (3,9).

Vanhempi asiakkaat olivat erityisen tyytyväisiä työskentelyyn kokonaisuudessaan (4,5). He ilmaisivat myös, että heitä oli osallistettu dokumentointiin (4,3). Vanhemmat kokivat työskentelyn vaikuttaneen positiivisesti perheeseensä (4,1). Vanhempien vastaukset ovat kaiken kaikkiaan keskimäärää parempia. Kyselyn minkään osion vastauksen keskiarvo ei mene alle 3,4:n.

Neljä Astetta perhetyön palveluiden piirissä olleet lapset kokivat perhetyöntekijän luotettavaksi (4,4) ja olivat tyytyväisiä siihen, miten heitä oli kuultu työskentelyn aikana (4,4). He olivat saaneet vaikuttaa tapaamisten sisältöihin (4,1) ja olivat kokeneet, että tapaamiset olivat toteutuneet suunnitellusti (4,2). Lapset vastasivat kyselyssä, että he kokivat vanhempansa hyötyneen työskentelystä (4) ja kertoivat vastauksissaan itsekin hyötyneen (3,9). Lasten vastaukset ovat kaiken kaikkiaan keskimäärää parempia.  Mistään osion vastauksen keskiarvo ei mene alle 2,9:n.

 

Tukihenkilötyön asiakaskokemus

Neljä Astetta tukihenkilötyön asiakaspalautetta on kysytty viisiportaisella asteikolla (1= erittäin tyytymätön, 5 = erittäin tyytyväinen) palvelun aikana ja sitä on saatu vuonna 2020 yhteensä 224 palvelun piirissä olleelta. Lapsen ja nuoren antaman tukihenkilötyön palautteen keskiarvo vuonna 2020 oli 4,3. Palvelua saaneiden lasten ja nuorten voi sanoa olleen tyytyväisiä saamaansa tukeen ja palveluun. Vanhemmat arvioivat palvelun vuonna 2020 3,8 veroiseksi.

Tukihenkilötyötä saaneiden lasten ja nuorten vanhemmat olivat erityisen tyytyväisiä palvelun vaikutuksiin perheeseensä. Vastaajat antoivat hyvän palautteen (4,1) siitä, että työskentely on vaikuttanut positiivisesti heidän perheeseensä. Kodin ilmapiirin koettiin parantuneen työskentelyn myötä (3,7) ja perheen sisäinen vuorovaikutus oli parantunut (3,6).

Tukihenkilötyötä saaneet lapset ja nuoret olivat erityisen tyytyväisiä seuraaviin asioihin: Työntekijän luotettavuuteen (4,7), siihen miten työntekijä oli kuullut häntä (4,6), siihen miten oli pystynyt vaikuttamaan tapaamisen sisältöihin (4,6) ja siihen, että tapaamiset olivat toteutuneet suunnitellusti ja hän oli saanut osallistua palavereihin (4,3). Tukihenkilötyötä saaneet lapset ja nuoret kokivat hyötyneensä saamastaan tukihenkilötyöstä (4,2) ja sen vaikuttaneen positiivisesti perheensä tilanteeseen (3,8).

Myönteinen asiakaskokemus ja palveluiden vaikuttavuus

Tätä blogia tarkemmat kuvaukset Neljä Asteen asiakaskokemuksesta sekä myös Neljä Asteen vaikuttavuuden arvioinnin menetelmistä  ja näillä menetelmillä saaduista tuloksista löytyy Avosylin Oy:n sosiaalipalveluiden vaikuttavuusraportista 2020. Tässä blogissa kuvaamme vain tiivistetysti Neljä Asteen asiakaskokemusta vuonna 2020.

On näyttöä siitä, että palvelun vaikuttavuus ja myönteisten muutosten saavuttaminen asiakkaan elämässä edellyttää, että asiakkaan kokemus palvelusta on ollut myönteinen. Tämä on peruste, jonka vuoksi tuomme vaikuttavuusraportissamme esille varsinaisten vaikuttavuustietojen lisäksi myös asiakaskokemusta mittaavien kyselyjemme tulokset.

Kyselyjen tulosten perusteella asiakastyytyväisyys Neljä Asteen palveluihin on johdonmukaisesti hyvää tai kiitettävää. Nämä tulokset omalta osaltaan selittävät sitä, miksi ja miten olemme pystyneet palveluillamme saamaan aikaan tavoiteltuja ja vaikuttavia muutoksia Neljä Asteen palveluiden piirissä olevien elämässä.

Olemme edelleen kehittämmässä palveluidemme vaikuttavuuden arviointia ja edelleen panostamme siihen, että Neljä Asteen palveluiden piirissä olevien kokemus olisi myönteinen. Myönteistä kokemusta on tuottamassa laaja-alainen laadullinen kehittäminen niin palvelu- ja menetelmä valikoimassamme, kuin myös kohtaavassa ja dialogisessa työskentelytavassamme kaikkien palveluidemme piiriissä olevien kanssa.

 

Harriet Rabb
Sosiaalipalveluiden laatupäällikkö
Avosylin Oy

Perhehoitokumppanit Suomessa kysyy joka vuosi asiakaskokemusta seuraavilta tahoilta: PKS perheisiin sijoitetuilta lapsilta, perhehoitajilta, syntymävanhemmilta, sijaissisarilta sekä asiakaskunnilta. Tässä kirjoituksessa julkaisemme koonnin heidän asiakaskokemuksistansa PKS:n palveluissa vuonna 2020.

Sijoitettujen lasten ja nuorten kysely

Sijoitettujen lasten kyselyyn kesällä 2020 vastanneet kokivat hyvinvointinsa ja elämänsä varsin hyväksi. Kyselyyn vastanneista PKS:n perheisiin sijoitetuista lapsista 80 % oli tyytyväisiä elämäänsä.

Turvallisuus on keskeinen laatustandardi PKS:lle, joka toteuttaa ”Turvallista perhehoitoa”. Kyselyyn vastanneiden PKS perheisiin sijoitettujen lasten ja nuorten turvallisuuden tunne on korkea. Kyselyyn vastanneista 100 % oli samaa tai melko samaa mieltä väittämän ”Tunnen oloni turvalliseksi sijaisperheessä” kanssa.

PKS perheisiin sijoitetut kyselyyn vastanneet lapset ja nuoret kokevat

  • turvallisuutta PKS perhehoidossa. Osiota koskevien kysymysten osalta vastaajat olivat 89,2 %:sesti samaa tai melko samaa mieltä
  • terveytensä ja hyvinvointinsa tulevan hyvin huolehdituksi PKS perhehoidossa. Osiota koskevien kysymysten osalta vastaajat olivat 97,3 %:sesti samaa tai melko samaa mieltä.
  • kasvun ja kehityksensä tulevan hyvin huolehdituksi PKS perhehoidossa. Osiota koskevien kysymysten osalta vastaajat olivat 97,2 %:sesti samaa tai melko samaa mieltä.
  • yhteenkuuluvuuden ja sukulaissuhteiden tulevan hyvin huolehdituksi PKS perhehoidossa. Osiota koskevien kysymysten osalta vastaajat olivat 97 %:sesti samaa tai melko samaa mieltä.
  • kulttuurinsa tulevan hyvin huolehdituksi PKS perhehoidossa. Osiota koskevien kysymysten osalta vastaajat olivat 96,3 %:sesti samaa tai melko samaa mieltä.
  • elämäntaitojensa tulevan hyvin huolehdituksi PKS perhehoidossa. Osiota koskevien kysymysten osalta vastaajat olivat 94,6 %:sesti samaa tai melko samaa mieltä.
  • osallisuutta PKS perhehoidossa. Osiota koskevien kysymysten osalta vastaajat olivat 92 %:sesti samaa tai melko samaa mieltä.

 

Perhehoitajien tyytyväisyyskysely

Perhehoitajien tyytyväisyyskysely toteutettiin kesällä 2020.Vastanneista PKS perhehoitajista 100 % kokee PKS sosiaalityöntekijän olevan avulias, työstään innostunut ja perheelleen hyvä yhteistyökumppani.

Alla koontia ja kiteytystä kyselyn tuloksista.

  • Tyytyväisyys PKS:ään kokonaisuudessaan 3,38 (asteikolla 1-5).
  • 91 % oli tyytyväisiä PKS tukeen kokonaisuudessaan
  • 95 % oli tyytyväisiä PKS sosiaalityöntekijään
  • 96 % piti PKS sosiaalityöntekijää asioista perillä olevana
  • 95 % piti PKS sosiaalityöntekijää tavoitteellisesti työskentelevänä
  • 100 % oli tyytyväisiä PKS perhehoidon ohjaajan työskentelyyn
  • 90 % perhehoitajista koki ohjaustyön auttavan arjessaan
  • 91 % suosittelisi PKS:ää ystävälleen todennäköisesti tai hyvin todennäköisesti
  • 95 % oli suositellut PKS:ää ystävälleen tai tutulleen
  • 96 % koki että PKS:ssä arvostetaan häntä
  • 90 % koki että PKS tunnustaa ja huomioi hänen saavutuksensa perhehoitajana
  • 90 % koki että hänen näkemyksensä ja mielipiteensä tulevat kuulluiksi PKS:ssä
  • 88 % niistä vastanneista perhehoitajista, joilla oli kotona vielä omia lapsia, koki PKS:n sosiaalityöntekijän huomioivan heitä riittävästi
  • 88 % tiimivanhemmuustyönohjauksiin osallistuneista piti niitä hyödyllisenä tai hyvin hyödyllisenä.
  • 95 % vastaajista oli tyytyväisiä PKS:n tarjoamiin oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuksiin sekä koulutuksiin.
  • 71 % sijoitusvaiheen viimeisen vuoden aikana kokeneista oli tyytyväisiä sijoitusvaiheessa lapsesta saamiinsa tietoihin.
  • 100 % niistä perhehoitajista, joita kohtaan oli esitetty jokin syytös viimeisen vuoden aikana, oli tyytyväisiä siihen tukeen, jota he olivat saaneet PKS:ltä asian selvittelyn aikana.
  • 100 % niistä kyselyyn vastanneista, joilla oli ollut katkennut sijoitus, kertoi olleensa tyytyväisiä PKS:n antamaan tukeen tässä tilanteessa.
  • 95 % oli tyytyväisiä PKS:n tiedottamiseen
  • 100 % päivystykseen viimeisen vuoden aikana soittaneista perhehoitajista oli tyytyväisiä siihen, miten nopeasti puheluun vastattiin, ihmiseen joka asiaa hoiti sekä niihin neuvoihin, joita päivystyspuhelun aikana sai.

 

Syntymävanhempien kysely

PKS perheisiin sijoitettujen lasten ja nuorten syntymävanhempien kysely teetettiin kesällä 2020. Alla koontia ja kiteytystä kyselyn tuloksista.

  • 40 % koki saaneensa riittävästi tietoa sijaisperheestä ennen lapsen sijoitusta.
  • 80 % koki saaneensa riittävästi tietoa PKS:stä.
  • 60 % koki voivansa luottaa PKS:n työntekijöihin.
  • 60 % oli tyytyväinen PKS:n työskentelyyn
  • 60 % koki, että PKS:n työntekijät kohtelivat heitä kunnioittavasti.
  • 50 % oli ollut mukana PKS:n tapahtumissa yhdessä lapsensa tai koko sijaisperheen kanssa.
  • 60 % oli kiinnostunut tästä mahdollisuudesta, jos sitä hänelle tarjottaisiin.
  • 70 % oli tyytyväisiä yhteistyöhön sijaisperheen kanssa.
  • 70 % koki sijaisperheen kohtelevan heitä kunnioittavasti.
  • 60 % koki, että sijaisperhe tukee hänen ja lapsen yhteydenpitoa.
  • 80 % vastaajista kertoi luottavansa lapsensa sijaisperheeseen.
  • 80 % koki, että hänen lapsensa oli turvassa sijaisperheessä ja että lapsesta pidetään siellä huolta.

 

Sijaissisaruuskysely

PKS perhehoitajien omien lasten – sijaissisarien – kysely teetettiin loppuvuonna 2020.

Kyselyn perusteella kyselyyn vastanneet sijaissisaret vaikuttavat tyytyväisiltä elämäänsä.

  • 69 % sijaissisarista oli tyytyväisiä elämäänsä.
  • 46 % koki, ettei olisi tarvinnut enempää tietoa sijaisperhe-elämästä, ennen kuin oma perhe ryhtyi sijaisperheeksi.
  • 69 % koki kuitenkin, että heidän ajatuksiaan ja mielipiteitä kuunneltiin siinä vaiheessa, kun perhe pohti perhehoitajuutta
  • 46 % koki, ettei olisi tarvinnut enempää tietoa heille muuttaneesta lapsesta
  • 69 % koki perheensä elämän ja oman elämän muuttuneen paljon, kun perheeseensä sijoitettiin lapsi/lapsia.
  • 77 % ei kokenut vaikeaksi jakaa tavaroita, asioita ja kotia perheeseen muuttaneiden lasten kanssa.
  • 85 % oli sitä mieltä, että vanhempienkaan jakaminen ei ollut vaikeaa.
  • 69 % toivoi, että vanhemmilla olisi enemmän aikaa olla heidän kanssaan.
  • 77 % koki tulevansa hyvin toimeen sijaissisarustensa kanssa.
  • 84 % koki perheessä vallitsevan tasa-arvoiset säännöt kaikille lapsille
  • 92 % vastaajista koki tulevansa mielipiteineen ja ajatuksineen kuulluksi
  • 100 % – koki, että pystyvät juttelemaan vanhempiensa kanssa sijaisperhe-elämään tai sijaissisaruuteen liittyvistä huolenaiheista.
  • 84 % koki, että PKS työntekijät huomioivat heidät.
  • 77 % koki voivansa puhua PKS:n työntekijöille huolenaiheista.
  • 100 % piti PKS:n työntekijöitä mukavina.
  • 77 % kertoi, että ei ole osallistunut PKS:n ryhmiiin tai leireille
  • 85 %:n kokemus oli, että PKS:n tapahtumat ovat mukavia.

 

Kuntatyytyväisyyskysely

PKS teetti asiakaskunnilleen tyytyväisyyskyselyn alkuvuonna 2020. Kysely osoitettiin sekä PKS:n perheisiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville sosiaalityöntekijöille, että asiakasohjauksien vastuuhenkilöille. Laajasta jakelusta huolimatta kyselyyn saatiin hyvin vähän vastauksia.

Kyselyyn vastanneet antoivat asteikolla 1-5 PKS:lle palveluntuottajana 4 tähteä. Palvelujen hinta-laatu -suhteelle annettiin niin ikään 4 tähteä. Vastaajilla ei ollut kovin laajaa kokemusta PKS:n palvelukirjosta. Eniten oli käytetty vahvasti tuetun perhehoidon ja tuetun perhehoidon palveluita.  Tällä kokemuksella suurin osa (75 %) koki PKS:n henkilökunnan tavoitettavuuden erittäin hyväksi tai hyväksi. 75 % vastaajista koki yhteistyön henkilökunnan kanssa erittäin hyväksi tai hyväksi ja 25 % normaaliksi. Henkilökunnan ammattitaidon ja osaamisen koki hyväksi tai erittäin hyväksi 75 % ja normaaliksi 25 %. Joustavaksi ja luotettavaksi PKS:n koki 75 % (hyvä ja erittäin hyvä) ja normaaliksi tällä kriteerillä 25 % vastaajista.

Kyselyn huono vastausprosentti on antanut PKS:lle aiheen kehittää kuntatyytyväisyyskyselystä uudenlainen versio toteutettavaksi vuonna 2021.

 

Myönteinen asiakaskokemus ja palveluiden vaikuttavuus

Tätä blogia tarkemmat kuvaukset PKS:n asiakaskokemuksesta sekä myös PKS:n vaikuttavuuden arvioinnin menetelmistä ja näillä menetelmillä saaduista tuloksista löytyy Avosylin Oy:n sosiaalipalveluiden vaikuttavuusraportista 2020. Tässä blogissa kuvaamme vain tiivistetysti PKS:n asiakaskokemusta vuonna 2020.

On näyttöä siitä, että palvelun vaikuttavuus ja myönteisten muutosten saavuttaminen asiakkaan elämässä edellyttää, että asiakkaan kokemus palvelusta on ollut myönteinen. Tämä on peruste, jonka vuoksi tuomme vaikuttavuusraportissamme esille varsinaisten vaikuttavuustietojen lisäksi myös lukuisten asiakaskokemusta mittaavien kyselyjemme tulokset.

Kyselyjen tulosten perusteella asiakastyytyväisyys PKS:n palveluihin on johdonmukaisesti hyvää tai kiitettävää. Nämä tulokset omalta osaltaan selittävät sitä, miksi ja miten olemme pystyneet palveluillamme saamaan aikaan tavoiteltuja ja vaikuttavia muutoksia PKS:n palveluiden piirissä olevien elämässä.

Olemme edelleen kehittämmässä palveluidemme vaikuttavuuden arviointia ja edelleen panostamme siihen, että PKS:n palveluiden piirissä olevien kokemus olisi myönteinen. Myönteistä kokemusta on tuottamassa laaja-alainen laadullinen kehittäminen niin palvelu- ja menetelmä valikoimassamme, kuin myös kohtaavassa ja dialogisessa työskentelytavassamme kaikkien palveluidemme piiriissä olevien kanssa.

 

Harriet Rabb
Sosiaalipalveluiden laatupäällikkö
Avosylin Oy

Lasten hyvinvointi ja suojelu ovat puhututtaneet ja keskusteluttaneet ihmisiä paljon kauemmin kuin arjessa osaamme olettaakaan. Kansainvälistä lastensuojelupäivää on vietetty Genevessä ensimmäisen kerran vuonna 1925 lasten hyvinvointikonferenssin yhteydessä. Erityisen päivän tavoitteena oli jo tuolloin saada ihmiset kiinnittämään huomiota lapsiin, lapsiperheisiin ja heidän hyvinvointiinsa, lapsen oikeuksiin ja lastensuojelun tärkeyteen. Toki lastensuojelun ilmiöt, yhteiskunnan rakenteet ja tavat auttaa ja tukea lapsia ja lapsiperheitä ovat muuttuneet ajan kuluessa, mutta asian tärkeys ja lasten erityinen asema ja oikeus suojeluun ovat säilyneet.

Koronapandemia on tuonut lasten suojelun ja lastensuojelun kenttään hyvin haastavan lisän. Lasten oikeuksia harrastaa ja käydä koulua on rajoitettu. Lasten ja perheiden valmiudet vastata pandemian lieveilmiöihin ovat olleet vaihtelevat, ja kuten tiedämme, toiset ovat selviytyneet näistä olosuhteista selkeästi paremmin kuin toiset. Lastensuojelun perhehoitajat ovat kannatelleet ja edesauttaneet monen lapsen ja perheen selviytymistä tästä erityisestä ajasta. Heidän panoksensa pandemian hoidossa on ollut ja on merkittävä. Suuri kiitos siitä!

Lastensuojelu on lastensuojelulain määrittelemää ja lastensuojelun ammattilaisten niin yksilöihin kuin rakenteisiinkin kohdistuvaa vaativaa työtä lasten suojelemiseksi ja lasten edun toteutumiseksi. Lapsen suojelu on puolestaan meidän jokaisen konkreettisia tekoja kaikissa lapsen kasvu- ja kehitysympäristöissä. Kansainvälisenä lastensuojelun päivänä meidän on hyvä pysähtyä pohtimaan, mitä juuri minä voin tehdä suojellakseni perheeni, lähipiirini tai lähiyhteisöni lapsia. Miten minä voin kohdata heitä niin, että he kokisivat turvaa ja olevansa arvokkaita omina itsenään?

Lasta voi suojella koulussa, jalkapallokentällä, päiväkerhossa ja kaupan kassalla. Lapsella on oikeus kokea suojelua omassa kotonaan, naapurissa ja pihaleikeissä. Lapsen suojelu on hyväksyntää, itsetunnon tukemista, käden heilautus naapurin lapselle, lapsen osallisuutta ja kuulluksi tulemista. Lapsen suojelua on sinun hyväksyvä katse, rohkaiseva hymy, tervehdys. Pienellä asialla voi olla suuri merkitys lapselle, jolla on haasteita elämässään.

Lapsen kyky selviytyä arkipäiväisistä haasteista kasvaa, kun aikuiset hänen ympärillään ymmärtävät toimintansa ja asenteensa merkityksen suhteessa lapseen. Sanotaan, että yksi välittävä ja turvallinen aikuinen lapselle riittää. Olen itsekin kuullut monta koskettavaa kertomusta siitä, kuinka esimerkiksi opettajan tai bändikerhon vetäjän yksi merkityksellinen lause on kannatellut lasta tai nuorta vaikeuksien yli. Yksi ihasteleva toteamus, että ”sinusta voi tulla mitä vain”, tai ”olen todella ylpeä sinusta”, voi muuttaa lapsen maailman. Toki tarvitaan ammatillista tukeakin, mutta kohtaamisen ja hyväksynnän voimaa ei koskaan saisi väheksyä.

Näillä ajatuksilla haluan toivottaa Sinulle hyvää kansainvälistä lastensuojelun päivää!

Sinä ja minä, me kaikki, toteutamme päivittäin maailman tärkeintä tehtävää.

Birkitta Ala-aho
Aluepäällikkö
Perhehoitokumppanit Suomessa Oy