Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus, myös erotilanteissa

Julkaistu 25.4.2021

Otsikko on J.P Grantin suusta ja hän toimi Unisefin pääsihteerinä 1980-1995. Lapsen oikeuksiin kuuluu muun muassa oikeus olla ja elää vanhempiensa kanssa, mikäli hänen on vain hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Mikäli vanhemmat ovat eronneet, on lapsella edelleen oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Eroperheissä kummankin vanhemman vastuulla on, että lapsen oikeus yhteydenpitoon toteutuu ja lapsen toivomukset tulee ottaa huomioon missä tahansa häntä koskevassa asiassa. Ensisijaisinta on aina lapsen etu.

Kaikissa eron jälkeisissä perhetilanteissa yhteydenpito ei suju välttämättä siten, että lapsen yhteydenpito kumpaankin vanhempaan toimisi ja toinen vanhempi käyttäytyisi kuten vastuullisen aikuisen kuuluisi toimia. Vieraannuttamisella eron jälkeisessä tilanteessa tarkoitetaan toimintaa, jolla vanhempi etäännyttää lasta toisesta vanhemmastaan tai katkaisee heidän välisen suhteensa. Vanhempi voi toteuttaa vieraannuttamista esimerkiksi mustamaalaamalla toista vanhempaa lapselle, luomalla hänestä vääriä mielikuvia sekä vaikeuttamalla tai estämällä tapaamisia ilman perusteltua syytä. Vieraannuttamisen taustalla on ollut normaali vanhemman ja lapsen suhde eikä koske tilanteita, joissa toinen vanhempi olisi ollut väkivaltainen lasta kohtaan tai lapsi pelkää vanhempaansa. Vieraannuttaminen on luonnollisesti vastoin lapsen etua, tuomittavaa sekä nykylainsäädännön mukaan rikos.

Vieraannuttamisen vaikutukset lapseen ovat hyvin vahingolliset ja jokaisen perheiden kanssa työskentelevän on hyvä tunnistaa vieraannuttamisen mahdollinen olemassaolo vanhemman toiminnassa. Neljän Asteen perhetyössä näemme tärkeäksi, että jo eroriitojen alkuvaiheessa on pysähdyttävä kuulemaan perhettä ja erityisesti lapsen kokemusta, jos toinen vanhemmista tuottaa puhetta vieraannuttamisesta. Vanhemmille kuuluu puhua suoraan siitä, mitä he aiheuttavat lapsensa mielenterveydelle sillä, jos pyrkivät vieraannuttamaan lasta toisesta vanhemmasta. Joskus vanhempien välit ovat eroriidassa niin tulehtuneet, etteivät he kykene sopimaan lapsen asioista. Puhe toisesta vanhemmasta saattaa olla hyvin negatiivissävytteistä, mikä aiheuttaa lapselle hämmennystä ja pahoinvointia. Pitkittyneen eroriidan keskellä eläminen aiheuttaa lapselle syvät haavat pitkälle tulevaisuuteen.

Haluamme Neljän Asteen palveluilla tukea perheitä erotilanteissa niin, että lasten olisi turvallista elää molemman vanhemman rinnalla eron jälkeenkin. Perhetyöntekijämme tukevat perheitä eronjälkeisissä tilanteissa päivittäin ja uutena palvelumuotona on kehitetty eropalvelut. Eropalveluissa fokus on rinnakkaisvanhemmuudessa ja aluksi oman ajan antaminen molemmille vanhemmille on merkityksellistä, jotta he saavat puhua ”pois” omat tunteet ja pettymykset, eikä työssä korosteta pelkästään lapsinäkökulmaa. Vanhempi ei voida ajatella järkevästi, ennen kuin hänen oma sisäinen loukattu lapsi ja haavoittuvaisuus on tullut kohdatuksi. Työskentelyssä keskitytään vahvasti nykyhetkeen, tulevaisuuteen ja vahvaan vanhemmuuteen, joka on edelleen olemassa parisuhteen päättymisestä huolimatta. Vanhempien yhteistyön parannuttua lapsen oireilu alkaa vähentyä ja perheiden arki tasapainottuu. Tapaamisia toteuttaa perhetyöntekijät ja prosesseissa on käytettävissä perheterapeutin osaaminen. Erotyön prosessi kattaa 10 tapaamista, joilla jokaisella on oma teemansa ja työskentelyn lopussa kirjataan yhteinen vanhemmuussuunnitelma. Yrityksemme kouluttaa työntekijöitä myös perheasioiden sovittelijoiksi, joka on eropalveluissa hyödynnettävä lisä. Eropalveluita on toteutettu useassa kunnassa ja niistä saatu palaute on ollut hyvää, mikä kannustaa meitä edelleen tarjoamaan palvelua perheiden hyvinvoinnin tueksi.

Aino-Maria Koistinaho
Sosiaalityöntekijä
Neljä Astetta Oy