Luontoavusteisuus

Luontoavusteisuus Avosylin Asumispalveluissa perustuu tutkittuun tietoon

Useiden tutkimuksien mukaan ihmisen keho ja mieli voivat hyvin, tasapainottuvat ja elpyvät luonto-olosuhteissa. Stressin tunne vähenee (Hartig ym. 2003; Ulrich 1981) stressihormoni kortisolin määrän alentuessa kehossa (Van Den Berg & Custers 2011; Tsunetsugu ym. 2007). Luontoympäristö aktivoi parasympaattisen hermoston, joka saa aikaan rentoutumisen tunnetta (Lee ym. 2014; Tsunetsugu ym. 2013; van der Berg ym. 2015). Luontoympäristössä oleskelu lisää emotionaalista hyvinvointia, kun ahdistuksen tunne vähenee (Lee ym. 2014) ja mieliala kohenee (Lee ym. 2014; Tsunetsugu ym. 2013; Tyrväinen ym. 2014). Oleskelu luonnossa alentaa verenpainetta ja sydämen sykettä (Tsunetsugu ym. 2007; Lee ym. 2014; Tsunetsugu ym. 2013) ja lisää ihmiselle tärkeiden valkosolujen määrää veressä (Li ym. 2010). Tutkimusten mukaan vihreässä oppimisympäristössä on helpompi keskittyä ja motivoitua. Tämä auttaa niitä, joilla kognitiivisia ja sosiaalisia oppimisen haasteita.

Luontoympäristössä toimiminen kehittää motorisia taitoja, aktivoi ja vahvistaa aisteja ja virittää monimuotoiseen ja luovaan toimintaan. (Taylor ym. 2001; Laaksoharju ym. 2012; Kuo & Faber 2004.) On tutkimusnäyttöä siitä, että maaperässä on antidepressanttisia vaikutuksia omaavia mikrobeja (Lowry ym. 2007). Kehon ja ihon kosketuksiin pääseminen maaperän kanssa tuottaa immuunivastetta lisääviä fysiologisia terveyshyötyjä (Roslund ym. 2020). Tutkimusten mukaan jo kahdenkymmenen minuutin oleskelu päivittäin luontoympäristössä saa aikaan huomattavaa muutosta hyvinvoinnissa (Hartig ym. 2003; Korpela ym. 2008).

Useat viimeaikaiset suomalaiset tutkimukset ovat vahvistaneet jo aiemmin tehtyjä luontoympäristön hyvinvointivaikutusten löydöksiä, ja tuoneet tutkimustuloksia suomalaiseen toimintaympäristöön helposti sovellettaviksi.

Pasasen (2020) väitöstutkimuksen mukaan luontoaltistukset parantavat mielialaa ja lisäävät elpymistä. Tutkimusryhmän Tyrväinen ym. (2018) mukaan metsän terveyshyödyissä on merkittävää potentiaalia kansanterveyden edistämisessä ja tutkimusnäyttö luonnon myönteisistä vaikutuksista mielialaan on vahvaa. ADELE2 -hankkeen tutkimus (Roslund ym. 2020) osoitti, että lasten immuunijärjestelmän säätely parani, kun lapset pääsivät kosketuksiin metsäpohjaisen kasvuston kanssa. Salosen (2020) väitöstutkimuksen mukaan sillä, että luontokokemus on ohjattu, on merkitystä. Ohjatulla interventiolla kyetään vaikuttaman luontokokemuksen kokonaisvaltaisuuteen sekä koettujen vaikutusten tiedostamiseen ja hyödyntämiseen psyykkisessä prosessoinnissa.

Vahvasta tutkimusnäytöstä ja potentiaalista huolimatta luontoavusteisuus hyvinvointipalvelujen tuottamisessa, hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä on ollut sote -aloilla vähäistä. On kuitenkin yhä enemmän niitä, jotka tiedostavat nämä mahdollisuudet (Rantala & Puhakka 2020). Henkilökohtaisten asiakassuunnitelmien tavoitteita tukevat luontointerventiot ohjatusti sekä tietoinen ja perusteltu hakeutuminen luonnon elvyttävyyden ja terveyshyötyjen pariin, tekevät luontoavusteisistatoiminnosta sote -palveluvalikoimaan käyttökelpoisen osan.

Avosylin yhtymä on ollut viime vuosien aikana aktiivinen kestävän hyvinvoinnin ja ekososiaalisen työskentelyn kehittäjä sekä luontoavusteisten toimintojen hyödyntäjä (Rabb 2017). Avosylin Asumispalveluissa tämä vuosien varrella kertynyt tietotaito ja kokemus on otettu osaksi palvelukokonaisuutta palveluidemme piirissä olevien lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Arvoperustaamme kuuluu jatkuva osallistava kehittäminen ja innovointi lasten, perheiden ja yhteisöjen myönteisen kehityksen mahdollistamiseksi. Tätä tulemme toteuttamaan tulevienkin vuosien aikana, edelleen kehittyessämme luontoavusteisten menetelmien soveltajana.

 

Lähteet:

Hartig, T., Evans, G.W., Jamner, L.D., Davis, D.S. and Garling, T. (2003). Tracking restoration in natural and urban field settings. Journal of Environmental Psychology 23: 109-123.

Korpela, K.M., Ylén, M., Tyrväinen, L. and Silvennoinen, H. (2008). Determinants of restorative experiences in everyday favorite places. Health Place. 14(4):636-52.

Kuo, F.E., Faber, T.A. (2004). A potential natural treatment for attention-deficit hyperactivity disorder: evidence from a national study. American Journal of Public Health 94(9): 1580-1586.

Laaksoharju, T., Rappe, E. & Kaivola, T. (2012). Garden affordances for social learning, play, and for building nature child relationship. Urban Forestry & Urban Greening 11(2): 195–203.

Lee, J., Tsunetsugu, Y., Takayama, N., Park, B-J., Li, Q., Song, C., Komatsu, M., Ikei, H., Tyrväinen, L., Kagawa, T. and Miyazaki Y. (2014). Influence of Forest Therapy on Cardiovascular Relaxation in Young Adults. Evidence-Based Complementary and Alternative Medicine, Volume 2014, Article ID 834360.

Li, Q., Kobayashi, M., Inagaki, H., Hirata, Y., Li, Y.J., Hirata, K., Shimizu, T., Suzuki, H., Katsumata, M., Wakayama, Y., Kawada, T., Ohira, T., Matsui, N. & Kagawa T. (2010). A day trip to a forest park increases human natural killer activity and the expression of anti-cancer proteins in male subjects. Journal of biological regulators and homeostatic agents 24 (2): 157-165.

Lowry, C.A., Hollisa, J.H., de Vriesa, A., Pana, B., Brunetb, L.R., Huntb, J.R.F., Patonc, J.F.R , van Kampena, E., Knighta, D.M., Evansa, A.K., Rookb, G.A.W.,& Lightmana, S.L. (2007). Identification of an immune-responsive mesolimbocortical serotonergic system: Potential role in regulation of emotional behavior.
Neuroscience
2007 May 11; 146(2-5): 756–772.

Pasanen, T. (2020). Everyday physical activity in natural settings and subjective well-being : Direct connections and psychological mediators. Psykologian alan väitöskirja. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/118176

Rabb, H. (2017). Sustainable Wellbeing and Social Work with Children: Promoting our Connectedness with Nature through Nature Assisted Interventions in IFSW workbook Social work promoting community & environmental sustainability, edited by Rinkel, M. & Powers, M. https://www.ifsw.org/product/books/social-work-promoting-community-and-environmental-sustainability/

Rantala, O. & Puhakka, R. (2020). Engaging with nature: nature affords well-being for families and young people in Finland, Children's Geographies, 18:4, 490-503 https://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.1080/14733285.2019.1685076?casa_token=rpJHk40xpvMAAAAA:ixt5xj872khqoq3ayFOwDRhFwNHXHlZdh0bT2BG_bhO8CogjsaXRZbvSW1H0HrFaieVr5wyUT4l0

Roslund, M., Puhakka, R., Grönroos, M., Nurminen, N., Oikarinen, S., Gazali, A.M., Cinek, O., Kramná, L., Siter, N., Vari, H.K., Soininen, L., Parajuli, A., Rajaniemi, J., Kinnunen, T., Laitinen, O.H., Hyöty, H., Sinkkonen, A., ADELE research group (2020). Biodiversity intervention enhances immune regulation and health-associated commensal microbiota among daycare children Science Advances 14 Oct 2020 : eaba2578

https://advances.sciencemag.org/content/6/42/eaba2578  https://yle.fi/uutiset/3-11595464

Salonen, K. (2020). Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena. Psykologian alan väitöskirjatutkimus https://trepo.tuni.fi/handle/10024/121602

Taylor, A.F., Kuo, F.E. & Sullivan W.C. (2001). Coping with ADD The Surprising Connection to Green PlaySettings. Environment and Behavior 33(1): 54-77.

Tsunetsugu, Y., Park, B-J., Ishii, H., Hirano, H., Kagawa, T. and Miyazaki, Y. (2007). Physiological effects of Shinrin-yoku (taking in the atmosphere of the forest) in an old-growth broadleaf forest in Yamagata Prefecture, Japan. Journal of Physiological Anthropology, 26(2):135-42.

Tsunetsugu, Y., Lee, J., Park, B-J., Tyrväinen, L., Kagawa, T. and Miyazaki Y. (2013). Physiological and psychological effects of viewing urban forest landscapes assessed by multiple measurements. Landscape and Urban Planning 113, 90-93

Tyrväinen, L., Ojala, A., Korpela, K., Lanki, T., Tsunetsugu, Y., & Kagawa, T. (2014). The influence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. Journal of Environmental Psychology, 38, 1–9.

Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R., Komulainen, J. (2018). Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2018;134(13): 1397-403 https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2018/13/duo14421

Ulrich, R.S. (1981). Natural versus urban scenes. Some psychophysiological effects. Environment and Behavior 13: 523-556.

Van Den Berg, A.E. and Custers, M.H. (2011). Gardening promotes neuroendocrine and affective restoration from stress. Journal of Health Psychology, 16 (1), pp. 3-11.

van der Berg, M., Maas, J., Muller, R., Braun, A., Kaandorp, W., van Lien, R., van Poppel, M., van Mechelen , W. and van den Ber, A. (2015). Autonomic Nervous System Responses to Viewing Green and Built Settings: Differentiating Between Sympathetic and Parasympathetic Activity. International Journal of Environmental Research and Public Health 12(12): 15860-15874.