Julkaistu 27.12.2022

Yksi Avosylin yhtymän ja sen organisaatioiden perusarvoista on aito kohtaaminen. Sallitteko, että osin siksi puhun teille nyt kuin ihminen ihmiselle ja osin myös siksi, että varsin huonosti koskaan pystynkään juuri muuhun.

Olen aika monen vuoden ajan tehnyt töitä sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden arvioinnin parissa. Viime aikoina olen alkanut yhä vahvemmin kokea, että meidän tulisi pyrkiä hyppäyttämään sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden arviointi next levelille. Vaikuttavuuden arvioinnin parissa työskentelevät ehkä hahmottavat sen, kuinka valittu mittari ohjaa lopulta kaikkea työskentelyä ja tavoitteiden asettelua. Suuri vaara on, että valitut arviointivälineet kaventavat ymmärrystämme ihmisyydestä ja myös omaa työskentelyämme.

Dialogisuuden merkitys

Ymmärrämme organisaatiossamme dialogisuuden merkityksen. Olemme viime vuosina kouluttautuneet laajasti koko organisaation tasolla siinä, dialogisuus elää asiakastyön käytännöissämme. Ymmärrämme sen voiman ja syvyyden sekä sen, että dialogisessa suhteessa voi kokea tulevansa nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi omana itsenään, tulevansa aidoksi kohdatuksi. Se lopulta on astinlauta sille, että tavoittelemamme korjaavat kokemukset syntyvät ja juurtuvat.

Jaakko Seikkulan tuoreessa kirjassa ’Dialogi parantaa – mutta miksi?” todetaan, että dialogista suhdetta ei voi syntyä ilman rakkautta. Seikkulan aiheen parissa tekemän tutkimus- ja kehittämistyön mukaan dialogisessa auttamistyössä ei ole keskiössä erilaiset terapeuttiset tekniikat vaan elämän perusarvot. Kaiken keskiössä on kärsivän kunnioittaminen ehdoitta ja tämänkaltainen kunnioitus on rakkaudellinen teko, joka saa aikaan kohtaamisen kokemuksen. Seikkulan mukaan rakkautta ja toisen ehdoitta kunnioittamista tärkeämpää perusarvoa on vaikea kuvitella. Se on hänen mukaansa kaikkein auttavinta ja parantavinta.

Siksi kysyn rakkaat kollegani: ”Oi miten operationalisoidaan rakkaus?” Olisiko tämä johtotähti meille kaikille? Johtotähti, jonka tulisi ohjata kaikkea työskentelyämme oikeaan ja vaikuttavaan suuntaan? Ja jota meidän tulisi kyetä tavalla tai toisella myös arvioimaan?

Jos kysytte asiaa minulta, niin vastaan kyllä. Yksi organisaatiomme perusarvoista on kestävä hyvinvointi. Traumatisoituneiden ja vaikeita elämänkokemuksia kokeneiden lasten, nuorten ja aikuisten hoitamisessa kaikkein kestävin ja korjaamiskykyisin hoitopolku rakentuu rakkaudellisen kohtaamisen ja hoitokäytännön varaan. Heitetään ihmissuhdeperustaiseen työskentelyyn melkoisen kömpelöt vaikuttavuuden input-output -haarniskat jäähtymään takavasemmalle, ne sellaiset, jotka lukkiuttavat ajatteluamme sekä vievät omaa työskentelyämme ja tavoitteenasetteluamme väärille urille.

Ottakaamme alamme vaikuttavuuskeskustelu omiin käsiimme sekä oman asiantuntijuutemme ja ammatillisen intuitiomme käyttövoiman piiriin. Ehdotan, että hyppäytetään melkoisen paikoillaan junnaava vaikuttavuuskeskustelu seuraavalle tasolle ja pyritään operationalisoimaan rakkaus.

Rohkaisen meitä, oi tehkäämme näin!

 

Harriet Rabb
Laatupäällikkö
Avosylin Oy

 

Jälkikirjoitus:

Noin kaksikymmentäprosenttia Avosylin yhtymän työntekijöistä on ollut viimeisen kahden vuoden aikana koulutettavana Dialogic Oy:n yhtymällemme muotoilemassa prosessinomaisessa koulutuskokonaisuudessa ’Dialoginen ja voimavarakeskeinen perhetyö’.  Hahmotamme suunnan vaikuttavaan sosiaalityöhön, olemme oikealla reitillä ja vakuuttuneita siitä.

Olemme tehneet pitkäjänteistä kehittämistyötä organisaatioidemme palveluiden vaikuttavuuden arvioimiseksi ja julkaisemme vuotuisesti palveluidemme vaikuttavuuden arvioinnin raportin. Työmme myönteisiä vaikutuksia osoittavien odotettujen ja yleisesti hyväksyttävien mittareiden ohella haemme jatkuvasti pääsemistä yhä lähemmäksi sitä, miten arvioida ulottuvuuksia, jotka työssämme todella ovat tavoiteltavia ja vaikuttavia.