Julkaistu 17.3.2020

Tänä vuonna kansainvälinen sosiaalityön päivä nostaa meillä PKS:llä esiin tärkeääkin tärkeämmät: sijaissisarukset.

Kansainvälistä Sosiaalityön päivää vietetään jälleen! Kansainvälinen sosiaalityön päivä on sosiaalityön ammattilaisten ja kouluttajien yhdessä järjestämä juhlapäivä, jonka tarkoituksena on tuoda näkyviin tärkeää ihmisoikeustyötä tekevät sosiaalialan ammattilaiset. Tänä vuonna päivän teemana on korostaa ihmissuhteiden merkittävyyttä (Promoting the Importance of Human Relationships).

Meillä Perhehoitokumppaneilla sosiaalityön ammattilaiset tekevät merkittävää ihmissuhdetyötä – teemme ensisijaisesti töitä lastensuojelun perhehoitajien kanssa. Tämä pitää sisällään paitsi työskentelyn suoraan perhehoitajien kanssa, niin myös heidän syntymälapsiensa kuin myös heidän perheisiinsä sijoitettujen lasten ja näiden läheisten sekä laajojen hoiva-, opetus-  ja viranomaisverkostojen kanssa.

Kun lapsi joutuu jättämään syntymäperheensä ja siirtymään vanhempiensa kodista vieraaseen kotiin, ollaan tilanteessa, jota lähtökohtaisesti kukaan ei suunnittele omalle lapselleen kohdattavaksi. Silti tilanne on toisinaan väistämätön ja ehkä vanhemman itsensäkin ymmärtämä. Sijaisperheeseen tullessaan tämä sijoitusta tarvitseva lapsi kokemuksineen otetaan avosylin vastaan. Perheenä heidät on tähän tehtävään ja tilanteeseen valmennettu ja siihen he ovat valmistautuneet. Vastaanottajana tällaisessa tilanteessa on koko tuleva sijaisperhe: aikuiset, lapset, lemmikit, läheiset.

Meillä työskentelevien sosiaalityön ammattilaisten tärkein tehtävä on luoda turvaverkko tähän kaikille uuteen tilanteeseen. Valmennuksessa opittu muuttuu konkreettiseksi. Nyt eletään sijaisperheen elämää! Perheessä asiat ovat uusia, ne koetaan ensimmäistä kertaa. Ammattilaisemme ovat kohdanneet nämä tilanteet jo useaan kertaan uransa aikana. Se antaa kokemuksen tuomaa varmuutta myös perheelle: näin voi tapahtua, tämä ei ole tavatonta, tällaisesta tilanteesta on selviydytty aikaisemminkin.

Hämmästyttävä voimavara tästä muuttopäivästä alkavassa sijoitetun lapsen kotouttamisessa ovat sijaisperheiden syntymälapset. Tämä näkymätön sosiaalityön voimavara ammattilaisten ohella! Nämä lapset valmistautuvat sijaissisaruuden tehtäväänsä vanhempien valmentautumisen rinnalla. Lapset elävät kuitenkin varsin konkreettisessa maailmassa ja sijaissisaruus avautuu heille oikeastaan siinä hetkessä, kun vieras lapsi muuttaa heidän kotiinsa. Se on päivä, jolloin sijaissisaruus syntyy ja yhteinen matka alkaa. Syntyy lasten välinen suhde, jolla on edellytykset elämänmittaiseen, pysyvään ihmissuhteeseen.

Millaisen korkeakoulun nämä ihmissuhteet sitten vaativat syntyäkseen? Sijaissisaruudessa on kyse elämänsä jakamisesta vieraan lapsen kanssa. Siinä on kyse sisaruudesta, jossa ei ole biologista sidettä. Sen puute ei kuitenkaan heikennä tätä suhdetta. Sijaissisarena lapsi jakaa myös arvokkaimpansa: omat vanhempansa. Sijaissisaruksille tekemämme kyselyn perusteella (n=38) melkein viidennes (18%) kokee, että tämä vanhemman jakaminen ei ole helppoa. Siksi he tarvitsevat tukea tässä roolissaan. Kyselyssämme he kertovat tulevansa hyvin toimeen sijaissisaruksensa kanssa (87%). Sama määrä vastaajia kertoo PKS:n työntekijän huomioivan heitä. Meillä sijaissisaret ovat siis jo varsin hyvin osa sosiaalityön ammattilaisten tukemaa kokonaisuutta, jossa työtä heidän kanssaan tehdään erityisesti perhe- ja lapsikeskeisesti, mutta missä tavoitteenamme on kehittää sitä koko ajan enemmän myös toiminnallisiin ja teemoitettuihin vertaistukiryhmiin. Tiedämme, että ne auttavat lapsia ja nuoria näkymättömässä tehtävässään, jota he toteuttavat omissa kodeissaan, oman elämänsä rinnalla.

Meille kokemusta on tullut tästä työstä myös maailmanlaajuisesti kollegoiltamme: tätä työtä tehdään vahvasti myös mm. Ruotsissa ja Irlannissa, Englannissa, Australiassa ja Kanadassa. Irlannissa perhehoitotyössä julkaistiin äskettäin opaskirjanen perhehoitajille, minkä sisällön tuotannosta vastasivat sijoitetut lapset. Kirjanen antaa sijoituksen kokeneilta nuorilta viisauden helmiä meille ammattilaisille ja perhehoitajana toimiville tai sitä harkitseville. Valmistuneen kirjasen innoittamana Irlannissa mietitään nyt vastaavan oppaan tuottamista sijaisperheiden syntymälapsilta, jossa heidän viisautensa ja kokemustensa kerryttämä tieto saataisiin niin ikään, ammattilaisten sekä perhehoidossa toimivien tai sinne hakeutuvien perheiden ja erityisesti tietenkin heidän lastensa käyttöön. Ehkäpä meillä voitaisiin tarttua vastaavan haasteeseen? Tiedämme, että sijaissisaruus on elämää rikastuttavaa ja paljon antavaa. Tiedämme myös, että se on ajoittain raskasta ja vaativaa, ja on päiviä, jolloin se tuntuu ottavan kaiken ja enemmänkin. Tiedämme, että elämä muuttuu sijaissisaruuden myötä. Meidän sosiaalityön ammattilaisten ymmärrys ihmissuhdeperustaisesta työstä on äärettömän merkityksellistä, kun mietimme näiden kodeissaan sijaissisaruuden tehtävää toteuttavien lasten tuen ja ohjauksen merkitystä.

Onneksi meillä on heille annettavaa – he antavat meille niin paljon!

Sari Leskinen

Perhehoitopalveluiden johtaja pohjoinen
Perhehoitokumppanit Suomessa Oy