Tänä vuonna kansainvälistä sosiaalityön päivää vietetään 21.3. Sosiaalityön päivää on vietetty Euroopassa vuodesta 1997 ja maailmanlaajuisesti vuodesta 2009. Sosiaalityön päivän tarkoituksena on tuoda yhteiskunnallisesti esille ja näkyväksi sosiaalityötä sekä laajemmin sosiaalialalla tehtävää työtä. Sosiaalityön päivällä on vuosittain vaihtuva kansainvälinen teema, ja tämän vuoden teemana on sosiaalisen moninaisuuden huomioiminen osana yhteisöjen toimintaa. Kansainvälinen sosiaalityön järjestö IFSW haluaa herättää tämän vuoden teemalla keskustelua siitä, miten yhteisöt voivat toiminnallaan saada aikaan sosiaalisen moninaisuuden huomioivia muutoksia. Moninaisuudella ja sen huomioimisella tarkoitetaan jokaisen oikeutta tulla kohdatuksi ja kunnioitetuksi omana itsenään yhdenvertaisena riippumatta esimerkiksi fyysisistä, kulttuurisista, kielellisistä, etnisistä, uskonnollisista tai sukupuoleen liittyvistä ominaisuuksista.
Moninaisuuden kunnioittaminen on sosiaalialan työn perusta
Moninaisuuden kunnioittaminen on sosiaalialan ammattieettisen ohjeistuksen keskeisiä lähtökohtia ja moninaisuus on vahvasti osana sosiaalialan arkea työskenneltäessä asiakkaiden kanssa, joiden taustoihin ja elämäntilanteisiin liittyvät tekijät ovat aina yksilöllisiä. Ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioitus on sosiaalialan työn perusta. Suomen perustuslaissa taataan ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden lisäksi oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin. Yhdenvertaisuus ei kuitenkaan välttämättä takaa yhtäläisiä mahdollisuuksia; erilaiset elämäntilanteisiin, terveyteen ja hyvinvointiin sekä kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin syihin liittyvät tekijät voivat merkittävästi vaikuttaa oikeuksien toteutumiseen. Sosiaalialan työ onkin Talentian ammattieettisen ohjeistuksen mukaisesti asiakkaiden ihmisoikeuksien kunnioittamisen lisäksi niiden edistämistä.
Lastensuojelutyö on moninaisuuden kohtaamisen aitiopaikka, josta tarkasteltuna konkretisoituvat erilaiset haasteet, jotka usein vaikeuttavat yhteisöihin ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Eri rooleissa lastensuojelussa toimiessamme voimme omalta osaltamme pyrkiä vaikuttamaan näihin haasteisiin asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa työskenneltäessä edistämällä moninaisuuden huomioimista ja siten ihmisoikeuksien yhdenvertaista toteutumista. Moninaisuuden kunnioittava kohtaaminen on erityisen tärkeää lastensuojelutyössä, jossa vaikuttavan työn edellytyksenä on luottamus ja asiakkaiden ja työntekijän yhteinen halu saada aikaan muutosta. Lastensuojelu on muutostyötä, mutta sosiaalityön päivän teema herättää pohtimaan muutosta myös laajemman yhteiskunnallisen muutoksen näkökulmasta. Miten voimme työssämme toimia tavalla, joka edistää myös yhteiskunnallisesti moninaisuuden kunnioittavaa kohtaamista? Lastensuojelussa moninaisuuden kunnioittaminen ei tarkoita esimerkiksi kulttuurisidonnaisten ja lastensuojelulain vastaisten kasvatusmenetelmien hyväksymistä tai oikeuta katsomaan niitä sormien läpi. Suomalaista lastensuojelua kokonaisuudessaan määrittelee ja ohjaa lastensuojelulaki. Moninaisuuden huomioiminen ei ole kuitenkaan tyhjää puhetta. Se on pikemminkin avain kunnioittavaan kohtaamiseen ja sitä kautta luottamukseen ja vaikuttavaan lastensuojelutyöhön.
Hyvää kansainvälistä sosiaalityön päivää!
Jaakko Padatsu
Sosiaalityöntekijä/perhetyöntekijä
Neljä Astetta Oy
Yksi Avosylin yhtymän ja sen organisaatioiden perusarvoista on aito kohtaaminen. Sallitteko, että osin siksi puhun teille nyt kuin ihminen ihmiselle ja osin myös siksi, että varsin huonosti koskaan pystynkään juuri muuhun.
Olen aika monen vuoden ajan tehnyt töitä sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden arvioinnin parissa. Viime aikoina olen alkanut yhä vahvemmin kokea, että meidän tulisi pyrkiä hyppäyttämään sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden arviointi next levelille. Vaikuttavuuden arvioinnin parissa työskentelevät ehkä hahmottavat sen, kuinka valittu mittari ohjaa lopulta kaikkea työskentelyä ja tavoitteiden asettelua. Suuri vaara on, että valitut arviointivälineet kaventavat ymmärrystämme ihmisyydestä ja myös omaa työskentelyämme.
Dialogisuuden merkitys
Ymmärrämme organisaatiossamme dialogisuuden merkityksen. Olemme viime vuosina kouluttautuneet laajasti koko organisaation tasolla siinä, dialogisuus elää asiakastyön käytännöissämme. Ymmärrämme sen voiman ja syvyyden sekä sen, että dialogisessa suhteessa voi kokea tulevansa nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi omana itsenään, tulevansa aidoksi kohdatuksi. Se lopulta on astinlauta sille, että tavoittelemamme korjaavat kokemukset syntyvät ja juurtuvat.
Jaakko Seikkulan tuoreessa kirjassa ’Dialogi parantaa – mutta miksi?” todetaan, että dialogista suhdetta ei voi syntyä ilman rakkautta. Seikkulan aiheen parissa tekemän tutkimus- ja kehittämistyön mukaan dialogisessa auttamistyössä ei ole keskiössä erilaiset terapeuttiset tekniikat vaan elämän perusarvot. Kaiken keskiössä on kärsivän kunnioittaminen ehdoitta ja tämänkaltainen kunnioitus on rakkaudellinen teko, joka saa aikaan kohtaamisen kokemuksen. Seikkulan mukaan rakkautta ja toisen ehdoitta kunnioittamista tärkeämpää perusarvoa on vaikea kuvitella. Se on hänen mukaansa kaikkein auttavinta ja parantavinta.
Siksi kysyn rakkaat kollegani: ”Oi miten operationalisoidaan rakkaus?” Olisiko tämä johtotähti meille kaikille? Johtotähti, jonka tulisi ohjata kaikkea työskentelyämme oikeaan ja vaikuttavaan suuntaan? Ja jota meidän tulisi kyetä tavalla tai toisella myös arvioimaan?
Jos kysytte asiaa minulta, niin vastaan kyllä. Yksi organisaatiomme perusarvoista on kestävä hyvinvointi. Traumatisoituneiden ja vaikeita elämänkokemuksia kokeneiden lasten, nuorten ja aikuisten hoitamisessa kaikkein kestävin ja korjaamiskykyisin hoitopolku rakentuu rakkaudellisen kohtaamisen ja hoitokäytännön varaan. Heitetään ihmissuhdeperustaiseen työskentelyyn melkoisen kömpelöt vaikuttavuuden input-output -haarniskat jäähtymään takavasemmalle, ne sellaiset, jotka lukkiuttavat ajatteluamme sekä vievät omaa työskentelyämme ja tavoitteenasetteluamme väärille urille.
Ottakaamme alamme vaikuttavuuskeskustelu omiin käsiimme sekä oman asiantuntijuutemme ja ammatillisen intuitiomme käyttövoiman piiriin. Ehdotan, että hyppäytetään melkoisen paikoillaan junnaava vaikuttavuuskeskustelu seuraavalle tasolle ja pyritään operationalisoimaan rakkaus.
Rohkaisen meitä, oi tehkäämme näin!
Harriet Rabb
Laatupäällikkö
Avosylin Oy
Jälkikirjoitus:
Noin kaksikymmentäprosenttia Avosylin yhtymän työntekijöistä on ollut viimeisen kahden vuoden aikana koulutettavana Dialogic Oy:n yhtymällemme muotoilemassa prosessinomaisessa koulutuskokonaisuudessa ’Dialoginen ja voimavarakeskeinen perhetyö’. Hahmotamme suunnan vaikuttavaan sosiaalityöhön, olemme oikealla reitillä ja vakuuttuneita siitä.
Olemme tehneet pitkäjänteistä kehittämistyötä organisaatioidemme palveluiden vaikuttavuuden arvioimiseksi ja julkaisemme vuotuisesti palveluidemme vaikuttavuuden arvioinnin raportin. Työmme myönteisiä vaikutuksia osoittavien odotettujen ja yleisesti hyväksyttävien mittareiden ohella haemme jatkuvasti pääsemistä yhä lähemmäksi sitä, miten arvioida ulottuvuuksia, jotka työssämme todella ovat tavoiteltavia ja vaikuttavia.