Tänä vuonna kansainvälistä sosiaalityön päivää vietetään 21.3. Sosiaalityön päivää on vietetty Euroopassa vuodesta 1997 ja maailmanlaajuisesti vuodesta 2009. Sosiaalityön päivän tarkoituksena on tuoda yhteiskunnallisesti esille ja näkyväksi sosiaalityötä sekä laajemmin sosiaalialalla tehtävää työtä. Sosiaalityön päivällä on vuosittain vaihtuva kansainvälinen teema, ja tämän vuoden teemana on sosiaalisen moninaisuuden huomioiminen osana yhteisöjen toimintaa. Kansainvälinen sosiaalityön järjestö IFSW haluaa herättää tämän vuoden teemalla keskustelua siitä, miten yhteisöt voivat toiminnallaan saada aikaan sosiaalisen moninaisuuden huomioivia muutoksia. Moninaisuudella ja sen huomioimisella tarkoitetaan jokaisen oikeutta tulla kohdatuksi ja kunnioitetuksi omana itsenään yhdenvertaisena riippumatta esimerkiksi fyysisistä, kulttuurisista, kielellisistä, etnisistä, uskonnollisista tai sukupuoleen liittyvistä ominaisuuksista.
Moninaisuuden kunnioittaminen on sosiaalialan työn perusta
Moninaisuuden kunnioittaminen on sosiaalialan ammattieettisen ohjeistuksen keskeisiä lähtökohtia ja moninaisuus on vahvasti osana sosiaalialan arkea työskenneltäessä asiakkaiden kanssa, joiden taustoihin ja elämäntilanteisiin liittyvät tekijät ovat aina yksilöllisiä. Ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioitus on sosiaalialan työn perusta. Suomen perustuslaissa taataan ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden lisäksi oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin. Yhdenvertaisuus ei kuitenkaan välttämättä takaa yhtäläisiä mahdollisuuksia; erilaiset elämäntilanteisiin, terveyteen ja hyvinvointiin sekä kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin syihin liittyvät tekijät voivat merkittävästi vaikuttaa oikeuksien toteutumiseen. Sosiaalialan työ onkin Talentian ammattieettisen ohjeistuksen mukaisesti asiakkaiden ihmisoikeuksien kunnioittamisen lisäksi niiden edistämistä.
Lastensuojelutyö on moninaisuuden kohtaamisen aitiopaikka, josta tarkasteltuna konkretisoituvat erilaiset haasteet, jotka usein vaikeuttavat yhteisöihin ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Eri rooleissa lastensuojelussa toimiessamme voimme omalta osaltamme pyrkiä vaikuttamaan näihin haasteisiin asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa työskenneltäessä edistämällä moninaisuuden huomioimista ja siten ihmisoikeuksien yhdenvertaista toteutumista. Moninaisuuden kunnioittava kohtaaminen on erityisen tärkeää lastensuojelutyössä, jossa vaikuttavan työn edellytyksenä on luottamus ja asiakkaiden ja työntekijän yhteinen halu saada aikaan muutosta. Lastensuojelu on muutostyötä, mutta sosiaalityön päivän teema herättää pohtimaan muutosta myös laajemman yhteiskunnallisen muutoksen näkökulmasta. Miten voimme työssämme toimia tavalla, joka edistää myös yhteiskunnallisesti moninaisuuden kunnioittavaa kohtaamista? Lastensuojelussa moninaisuuden kunnioittaminen ei tarkoita esimerkiksi kulttuurisidonnaisten ja lastensuojelulain vastaisten kasvatusmenetelmien hyväksymistä tai oikeuta katsomaan niitä sormien läpi. Suomalaista lastensuojelua kokonaisuudessaan määrittelee ja ohjaa lastensuojelulaki. Moninaisuuden huomioiminen ei ole kuitenkaan tyhjää puhetta. Se on pikemminkin avain kunnioittavaan kohtaamiseen ja sitä kautta luottamukseen ja vaikuttavaan lastensuojelutyöhön.
Hyvää kansainvälistä sosiaalityön päivää!
Jaakko Padatsu
Sosiaalityöntekijä/perhetyöntekijä
Neljä Astetta Oy
Vuoden vaihtuminen kääntää ajallisesti uuden ajanjakson eteemme ja saa usein aikaan ajatuksissamme tapahtuneiden prosessointia. Millainen edellinen vuosi oli, meninkö kohti asioita, joita todella haluan? Elinkö arvojeni mukaista elämää, olinko itselleni ja muille hyvä? Jos vastaat kysymyksiin kyllä, onnittelen sinua! Jatka samalla tiellä. Mikäli taas koet tällä hetkellä olevasi vähän hukassa kompassisi suunnan suhteen, sekin on okei. Oikea suunta löytyy vielä.
Vuodenvaihteessa on oiva tilaisuus pysähtyä päivittämään elämäntilannettaan. Onneksi nykytutkimus ja maalaisjärki puoltaa sitä, ettei hyvin harvoin koko elämää onnistuu laittaa kerralla uusiksi. Muutos tapahtuu pienin askelin ja kuten vanha sananlasku sanoo, työn (eli muutoksen) tärkein osa on aloitus. Mitä aloittamisen vaikeuteen tulee, minä ainakin tiedän miten vaikeaa se saattaa olla. Taustalla voi kummitella pelot siitä, etten kuitenkaan taaskaan onnistu pyrkimyksissäni, en halua pettyä. Myös toimimattomasta vanhasta irti päästäminen voi olla vaikeaa, koska vanha ja toimimaton on voinut silti tuoda turvaa. Usein mieli vastustaa muutosta, jos sen eteen on tehtävä töitä.
Muutoksessa alkuun pääsemisen rinnalla yhtä tärkeää on oma halu muutokseen
Työkaluina esimerkiksi muutoksen visualisointia, aarrekarttojen tekoa tai kiitollisuuden harjoittamista pidetään yleisesti pätevinä keinoina muutokseen pääsemiseksi. Mutta silti. Vaikka motivaatiota ja halua olisi, ei näitä hyväksi todettuja keinoja ole välttämättä helppo toteuttaa käytännön arjessa. Muutostavoitteiden ääneen puhuminen ja lähiverkoston mukaan ottaminen muutokseen voi tällöin auttaa. Pysyvän muutoksen aikaan saamiseksi tarvitaan toistoja, toistoja ja vielä lisää toistoja. Uusien tapojen voidaan nähdä juurtuneen pysyväksi toimintatavaksi, kun uudenlaista toimintaa on harjoittanut kuukausien verran. Joten iloisia uutisia: jos olet päättänyt muuttaa omassa tai perheesi arjessa toimimatonta asiaa, jo tänä keväänä olet melko pitkällä!
Elämänlaatua korjaavia muutoksia ei ole onneksi pakko tehdä vuodenvaihteessa. Isot muutokset elämässä vaativat oikean ajankohdan muutostyöskentelylle, koska muutostyöhön kuluu energiaa ja aikaa. Me Neljällä Asteella ja koko Avosylin yhtymässä olemme päivittäin mukana perheiden muutostyöskentelyssä kohti toimivampaa arkea, vuoden jokaisena päivänä. Muutostavoitteet perheissä voivat toteutua vaikkapa sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön tuella tehtävän ohjauksen ja neuvonnan kautta. Muutostyö voi olla myös perhekuntoutuksen avulla tehtäviä isoja muutoksia perheessä, jotta lasten asuminen kotona mahdollistuisi paremmin. Tavoitteet työskentelylle ovat aina perhekohtaiset. Perheissä työskennellessä perhetyön ja perhekuntoutusten tuella muutosta saadaan aikaiseksi pitkäjänteisellä työllä, johon koko perheen sitoutuminen on oleellista.
Vahvuutena Neljän Asteen muutostyöskentelyssä näen vahvan ammatillisen osaamisen lisäksi sen, että työntekijöinä elämme aitiopaikalla suomalaisessa lapsiperhearjessa myös omien perheidemme kautta. Tunnemme ja tiedämme perhearjen haasteet omakohtaisten kokemustemme kautta, esimerkiksi mitä arki on erityislapsen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempana. Tavallinen arki sisältää kaikilla meillä yhtä lailla aurinkoisia kuin varjoisampia päiviä. Varjopäivien haasteiden tuntemisen ja niistä selviämisen kautta on syntynyt halu auttaa myös muita. Yhdessä olemme vahvempia, sekä isommissa että pienemmissä muutoksissa.
Toiveikasta alkanutta vuotta 2023 sinulle! Muutetaan maailmaa yhdessä.
Aino Maria, sosiaalityöntekijä