Yksi Avosylin yhtymän ja sen organisaatioiden perusarvoista on aito kohtaaminen. Sallitteko, että osin siksi puhun teille nyt kuin ihminen ihmiselle ja osin myös siksi, että varsin huonosti koskaan pystynkään juuri muuhun.
Olen aika monen vuoden ajan tehnyt töitä sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden arvioinnin parissa. Viime aikoina olen alkanut yhä vahvemmin kokea, että meidän tulisi pyrkiä hyppäyttämään sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden arviointi next levelille. Vaikuttavuuden arvioinnin parissa työskentelevät ehkä hahmottavat sen, kuinka valittu mittari ohjaa lopulta kaikkea työskentelyä ja tavoitteiden asettelua. Suuri vaara on, että valitut arviointivälineet kaventavat ymmärrystämme ihmisyydestä ja myös omaa työskentelyämme.
Dialogisuuden merkitys
Ymmärrämme organisaatiossamme dialogisuuden merkityksen. Olemme viime vuosina kouluttautuneet laajasti koko organisaation tasolla siinä, dialogisuus elää asiakastyön käytännöissämme. Ymmärrämme sen voiman ja syvyyden sekä sen, että dialogisessa suhteessa voi kokea tulevansa nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi omana itsenään, tulevansa aidoksi kohdatuksi. Se lopulta on astinlauta sille, että tavoittelemamme korjaavat kokemukset syntyvät ja juurtuvat.
Jaakko Seikkulan tuoreessa kirjassa ’Dialogi parantaa – mutta miksi?” todetaan, että dialogista suhdetta ei voi syntyä ilman rakkautta. Seikkulan aiheen parissa tekemän tutkimus- ja kehittämistyön mukaan dialogisessa auttamistyössä ei ole keskiössä erilaiset terapeuttiset tekniikat vaan elämän perusarvot. Kaiken keskiössä on kärsivän kunnioittaminen ehdoitta ja tämänkaltainen kunnioitus on rakkaudellinen teko, joka saa aikaan kohtaamisen kokemuksen. Seikkulan mukaan rakkautta ja toisen ehdoitta kunnioittamista tärkeämpää perusarvoa on vaikea kuvitella. Se on hänen mukaansa kaikkein auttavinta ja parantavinta.
Siksi kysyn rakkaat kollegani: ”Oi miten operationalisoidaan rakkaus?” Olisiko tämä johtotähti meille kaikille? Johtotähti, jonka tulisi ohjata kaikkea työskentelyämme oikeaan ja vaikuttavaan suuntaan? Ja jota meidän tulisi kyetä tavalla tai toisella myös arvioimaan?
Jos kysytte asiaa minulta, niin vastaan kyllä. Yksi organisaatiomme perusarvoista on kestävä hyvinvointi. Traumatisoituneiden ja vaikeita elämänkokemuksia kokeneiden lasten, nuorten ja aikuisten hoitamisessa kaikkein kestävin ja korjaamiskykyisin hoitopolku rakentuu rakkaudellisen kohtaamisen ja hoitokäytännön varaan. Heitetään ihmissuhdeperustaiseen työskentelyyn melkoisen kömpelöt vaikuttavuuden input-output -haarniskat jäähtymään takavasemmalle, ne sellaiset, jotka lukkiuttavat ajatteluamme sekä vievät omaa työskentelyämme ja tavoitteenasetteluamme väärille urille.
Ottakaamme alamme vaikuttavuuskeskustelu omiin käsiimme sekä oman asiantuntijuutemme ja ammatillisen intuitiomme käyttövoiman piiriin. Ehdotan, että hyppäytetään melkoisen paikoillaan junnaava vaikuttavuuskeskustelu seuraavalle tasolle ja pyritään operationalisoimaan rakkaus.
Rohkaisen meitä, oi tehkäämme näin!
Harriet Rabb
Laatupäällikkö
Avosylin Oy
Jälkikirjoitus:
Noin kaksikymmentäprosenttia Avosylin yhtymän työntekijöistä on ollut viimeisen kahden vuoden aikana koulutettavana Dialogic Oy:n yhtymällemme muotoilemassa prosessinomaisessa koulutuskokonaisuudessa ’Dialoginen ja voimavarakeskeinen perhetyö’. Hahmotamme suunnan vaikuttavaan sosiaalityöhön, olemme oikealla reitillä ja vakuuttuneita siitä.
Olemme tehneet pitkäjänteistä kehittämistyötä organisaatioidemme palveluiden vaikuttavuuden arvioimiseksi ja julkaisemme vuotuisesti palveluidemme vaikuttavuuden arvioinnin raportin. Työmme myönteisiä vaikutuksia osoittavien odotettujen ja yleisesti hyväksyttävien mittareiden ohella haemme jatkuvasti pääsemistä yhä lähemmäksi sitä, miten arvioida ulottuvuuksia, jotka työssämme todella ovat tavoiteltavia ja vaikuttavia.
Hoito- ja kasvatussuunnitelmien tavoitteiden seuranta
Olemme rakentaneet Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:lle (PKS) vaikuttavuuden arvioinnin mallin, joka perustuu hoito- ja kasvatussuunnitelmien tavoitteiden seurantaan. Olemme rakentaneet asiakastietojärjestelmäämme lomakepohjan, joka kerryttää tilastotietoa järjestelmäämme tallennetuista tavoitteista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Olemme tehneet tarkat ohjeet työntekijöille ohjaamaan tavoitteiden asettamista, havaintoja sekä arviointeja/monitahoarviointeja. Nähdäksemme tämä arviointimalli tulee pääsemään hyvin lähelle niitä kriteereitä joita olemme asettaneet palveluidemme vaikuttavuuden arvioinnille. Koska tämän arviointitiedon kerääminen aloitettiin vasta syksyllä 2020, on tämän menetelmän kautta saatavilla seurantatietoa vuoden 2022 alusta alkaen.
Laatustandardien saavuttaminen lasten ja nuorten arvioimana
Arvioimme PKS:n laatustandardien saavuttamista lasten ja nuorten kokemana sijoitettujen lasten ja nuorten kyselyn vastausten perusteella. Kyselyn kysymysten teemat jakaantuvat PKS:n seitsemän laatustandardin mukaisesti. Teema-alueen standardin arvioitiin toteutuvan sijoitetun lapsen elämässä hänen kokemanaan, mikäli vastaaja oli standardiin liittyvien väittämien osalta samaa tai melko samaa mieltä. Jokaiseen teema-alueeseen liittyi useita teeman mukaisia standardin toteutumista mittaavia kysymyksiä.
PKS:n perhehoitoon sijoitettujen lasten arvioimana PKS:n laatustandardit toteutuvat heidän elämässään ja PKS:n perhehoidossa vuonna 2020 seuraavasti: Turvallisuus 89 %:sesti, terveys ja hyvinvointi 97 %:sesti, kasvu ja kehitys 97 %:sesti, yhteenkuuluvuus ja läheissuhteet 97 %:sesti, oma kulttuuri 96 %:sesti, elämäntaidot 95 %:sesti ja osaallisuus 92 %:sesti. Kaikki laatustandardit toteutuvat sijoitettujen lasten kokemusten mukaan 95 %:sesti.
Tulosten perusteella on todettavissa, että PKS:n seitsemän laatustandardia toteutuu PKS:n perheisiin sijoitettujen lasten ja nuorten kokemina hyvin. Erityisen tyytyväisiä palveluntuottajina olemme siihen, että perheisiimme sijoitetut lapset kokevat olonsa turvalliseksi sijaisperheessä: vastaajista 100 % vastasi myönteisesti väittämään ”Tunnen oloni turvalliseksi sijaisperheessä”. Turvallinen perhehoito on yksi PKS -perhehoidon ytimistä ja se toteutuu myös PKS:n perhehoitoon sijoitettujen lasten kokemusmaailmassa.
Perhehoitajien KARTTA-arviointi
KARTTA -lomakkeen kysymykset pohjautuvat The Search Instituten tutkimukseen lasten ja nuorten kehityksen osa-alueista, vahvuuksista ja tuesta, joilla tutkitusti on merkitystä lasten ja nuorten myöhemmän pärjäävyyden kannalta. PKS perhehoitajat täyttävät lomakkeen perheeseensä sijoitetusta lapsesta jokainen kuukausi, jonka perusteella saamme tietoa lapsen ja nuoren kehityksestä perhehoitajan arvioimana. KARTTA -lomakeen käyttäminen aloitettiin PKS:ssä toukokuussa 2020 ja seurantatietoa vuoden 2020 osalta on kertynyt 967 lomakkeen verran ajalta 5-12/2020.
PKS perhehoitajien arviointitiedon mukaan PKS:n perheisiin sijoitetut lapset ja nuoret suurimmaksi osaksi saavuttavat KARTTA -lomakkeessa arvioidut kaksikymmentä tavoitetta. Näistä tavoitteista parhaat tulokset on saavutettu turvallisuuden tunteessa, tuen ja avun vastaanottamisessa, henkilökohtaisten kykyjen omaamisessa, asioiden saavuttamisessa harjoittelun myötä, oppimishalukkuudessa sekä leikillisyydessä ja sosiaalisuudessa, joiden kaikkien osalta sijoitetut lapset saavuttavat tai suurimmaksi osaksi saavuttavat tavoitteet.
Vuonna 2020 olemme arvioineet, miten PKS:n perheisiin sijoitetut lapset kokonaisuudessaan saavuttavat KARTTA -arvioinnin tavoitteet. KARTTA -arvioinnin suurin hyöty tulee kuitenkin olemaan lapsikohtaisissa seurannoissa, joiden avulla pystymme arvioimaan, minkälaista vaihtelua kullakin lapsella on KARTTA -lomakkeen tavoitteiden saavuttamisessa ja mihin suuntaan hänen kehityksensä on menossa. Olemme vuoden 2021 aikana kehittämässä menetelmiämme tässä.
PKS perhehoitoon sijoitettuja lapsia on osallistettu KARTTA -arviointiin 65 %:ssa tehtyjä arviointeja. Lapsia on osallistettu yleisten kysymysten arviointiin heidän ikä ja kehitystasonsa mukaisesti sekä pyytämällä heiltä hymynaama-arvio kuluneesta kuukaudesta. Ajalla 5-12/2020 kaiken kaikkiaan 90 % lapsista on antanut hymynaaman (ilo tai iso ilo) kuluneesta kuukaudestaan.
Päättyneiden sijoitusten seuranta
PKS:ssä on päättynyt vuonna 2020 yhteensä 48 sijoitusta. Suurin osa (60 %) näistä päättyneistä sijoituksista on ollut jo lähtökohtaisestikin lyhytaikaisia sijoituksia, joiden oletetaankin päättyvän: 12 on ollut kiireellisiä sijoituksia ja 17 avohuollon sijoituksia. Päättyneistä sijoituksista 9 on ollut huostaanotettujen lasten sijoitusten päättymisiä. Kaikista päättyneistä sijoituksista 79% on päättynyt suunnitelmallisesti ja 21 % suunnittelemattomasti. Vertailutietoina on todettavissa, että PKS:n palveluissa on ollut vuoden 2020 aikana enimmillään 180 henkilöä. Vuoden 2020 lopussa (31.12.2020) PKS:n palveluissa oli 175 henkilöä, joista 11 oli lyhytaikaisissa avohuollon sijoituksissa.
Päättyneitä sijoituksia koskevan tilastotieto on PKS:lle pohjatietoa sijoitusten pysyvyydestä ja jatkuvuudesta. PKS analysoi kaikki suunnittelemattomasti katkenneet sijoitukset kehittyäkseen sijoitusten katkeamisten riskitekijöiden tunnistamisessa sekä arviointi- ja tukityöskentelynsä kyvyssä vastata näihin tilanteisiin.
Vaikuttavuusraportistamme ja arviointimenetelmien kehittämisestä
Tätä blogia tarkemmat kuvaukset PKS:ssä käytetyistä vaikuttavuuden arvioinnin menetelmistä ja näillä menetelmillä saaduista tuloksista löytyy Avosylin Oy:n sosiaalipalveluiden vaikuttavuusraportista 2020. Tässä blogissa kuvaamme vain tiivistetysti niitä tapoja, joilla olemme arvioineet PKS:n palveluiden vaikuttavuutta vuonna 2020 sekä näiden arviointien pääasiallisia tuloksia.
Olemme edelleen kehittämmässä palveluidemme vaikuttavuuden arviointia. Sosiaalipalveluidemme vaikuttavuuden arvioinnin askeleista voi lukea blogistamme Sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden löytöretkillä.
Harriet Rabb
Sosiaalipalveluiden laatupäällikkö
Avosylin Oy
