Pallo-kodeilla arkea eletään lasten ja nuorten kanssa kodinomaisissa yhteisöissä. Yhteisöissä ja toiminnassa korostuu jokaisen nuoren osallisuus omista ja yhteisön yhteisistä asioista päättämiseen. Nuoret kohdataan dialogisesti, arvostaen ja jokaisen nuoren identiteettiä, mielipiteitä ja toiveita kunnioittaen. Toiminnassa tavoitellaan parhaiten nuoren tarpeita vastaavia ratkaisuja yksilöllisesti räätälöiden. Nuorten huomioiminen lähtee aikuisten kiinnostuksesta nuoren asioihin ja luottamuksen rakentamisesta jokaiseen nuoreen. Nuorten kanssa käydään läpi rakenteita, joissa he voivat tuoda oman äänensä esiin ja tähän tuetaan ja kannustetaan. Me Pallo-kodeilla ajattelemme, että meidän tiiviissä yhteisössämme eläminen peilautuu elämään suuremmissa yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Tavoitteenamme on, että nuorten lähtiessä yhteisöistämme he ymmärtäisivät osallisuuden merkityksen myös yhteiskunnassa pienten kotiyhteisöjemme ulkopuolella.
”Toiminnassa tavoitellaan parhaiten nuoren tarpeita vastaavia ratkaisuja yksilöllisesti räätälöiden.”
12.8. vietetään kansainvälistä nuorten päivää. Teemapäivällä halutaan antaa tunnustusta maailman nuorille globaalin yhteiskunnan kehittäjinä. Se on myös tilaisuus saada lisää tietoa Euroopan nuorista. Joka neljäs maailman yli seitsemästä miljardista ihmisestä on 15–24-vuotias. Nuorison tarjolla olevat mahdollisuudet työllistyä ja osallistua aktiivisesti yhteiskuntansa toimintaan ovat kysymyksiä, joihin jokaisessa yhteiskunnassa pyritään löytämään vastauksia. Suojaamalla nuorison poliittisia, yhteiskunnallisia ja muita oikeuksia voidaan edistää nuoren sukupolven kokemusta tasa-arvoisista ja riittävistä osallistumismahdollisuuksista sekä valmiudesta elää täysipainoista elämää Suomessa. Kansainvälisenä nuorisopäivänä tuodaan nuorisokysymyksiä kansainvälisen yhteisön tietoon ja juhlistetaan nuorison potentiaalia kumppaneina nykypäivän globaalissa yhteiskunnassa. (Euroopan parlamentti, Suomen YK-liitto.)
Huostaanotetuilla ja kodin ulkopuolelle sijoitetuilla nuorilla voi usein olla heikommat lähtökohdat yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Peruskoulu on voinut jäädä jossain kohtaa huonommalle tolalle; oppimiseen ja koulunkäyntiin ei välttämättä ole ollut voimavaroja muun elämän perusturvan ja tunne-elämän järkkyessä. Kun elämän peruspalikat on saatu jonkinlaiseen tasapainoon, voi olla kova kiriminen pysytellä opinnoissa muiden kärryillä. Peruskoulussa tarjotaan onneksi tänä päivänä räätälöidysti paljon erilaisia tukitoimia myös erityistä tukea esimerkiksi oman elämäntilanteen vuoksi tarvitseville nuorille. Peruskoulun päättäneiden nuorten muistamisella on Pallo-kodeilla erityinen merkitys, koska olemme nähneet jokaisen nuoren ponnistelut, onnistumiset, vastoinkäymiset sekä ala- ja ylämäet koulutaipaleella.
”Olemme nähneet jokaisen nuoren ponnistelut, onnistumiset, vastoinkäymiset sekä ala- ja ylämäet.”
Peruskoulun jälkeen suuntana on usein ammattiopinnot. Monen lastensuojelunuoren voimavarat eivät riitä 2. asteen opintoihin, vaikka esimerkiksi sijaishuoltopaikassa tässä tuettaisiin kaikin keinoin. Toki heitäkin on, jotka kykenevät suoriutumaan opinnoista ja saavuttavat koulutuksen. Vaarana monella on kuitenkin tipahtaa järjestelmästä. Yhteiskunnassamme on tehty paljon sen eteen, että jokainen peruskoulun päättänyt löytäisi paikkansa. Näin ei kuitenkaan valitettavasti aina ole. Koen, että menetämme valtavan määrän potentiaalia monessa nuoressa heidän syrjäytyessään 2. asteen koulutuksesta ja sitä kautta yhteiskunnasta. Monelta nuorelta löytyy usein upeita taitoja, kykyjä ja mielenkiinnon kohteita, joita moni varmasti toteuttaisi mielellään. Nyky-yhteiskunnan vaativaan työelämään osalliseksi pääsemisessä koulutus on usein kuitenkin se ensisijainen vaade.
Tukea tarvitsevien lasten kohdalla ajattelen, että mahdollisimman varhainen puuttuminen entistä rohkeammin sekä ennaltaehkäisyyn panostaminen jo neuvolasta lähtien ovat ensisijainen ratkaisu siihen, että jokaisella nuorella olisi eväitä ja yhtäläisiä mahdollisuuksia panostaa koulutukseen 2. asteen opintojen kohdalla. Toisekseen ajattelen, että yhteiskunnassamme tulisi olla huomattavasti enemmän vaihtoehtoisia tapoja oppia työelämää muilla keinoilla, kuin tämän hetken perinteisin tutkintoon johtavien koulutusten kautta. Työnantajia tulisi tukea enemmän taloudellisesti ohjaamaan ja ottamaan mukaan toimintaansa nuoria, jotka voisivat opetella ja tehdä töitä yksilöllisesti omien voimavarojensa mukaisesti. Moni nuori voisi paremmin, kun arjessa olisi sisältöä, ja he voisivat kokea olevansa merkityksellinen osa jotakin. Väitän, että yhteiskunnassamme tällä hetkellä näkyvä ja kuuluva nuorten pahoinvointi lähtisi laskuun, mikäli meillä olisi tarjota nuorille enemmän vaihtoehtoisia yhteisöjä, joihin kuulua ja tekemistä, jonka kautta nuoret voisivat kokea merkityksellisyyttä. Tämä vaatisi soveltavampaa ja rajoja rikkovampaa suhtautumista juurtuneisiin rakenteisiin. Nuorten mukaan ottamisen arvostaminen, kuuleminen ja yhteiskuntamme kehittäminen heidän kanssaan yhteistyössä on tärkeää. Nuorten yrittäjyyden suurempi tukeminen voisi myös olla yksi tie edistää nuorten osallisuutta.
”Moni nuori voisi paremmin, kun arjessa olisi sisältöä, ja he voisivat kokea olevansa merkityksellinen osa jotakin.”
Ihmisen biologiaan on rakennettu tarve kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta. Valitettavasti tätä tarvetta pyritään usein tyydyttämään myös yhteisöissä, joihin kuuluminen ei ole omaa hyvinvointia tukevaa, kuten esimerkiksi päihdemyönteiset jengit. Pelkkä vaihtoehtoisten hyvää osallisuutta edistävien yhteisöjen ja toimintojen lisääminen ei kuitenkaan yksin riitä. Jokainen nuori tarvitsee oman motivaation osallistumiseen. Motivaation kasvamisen kannalta merkityksellisimpänä asiana näen sen, että me aikuiset toimimme nuoria kohdatessamme esimerkkeinä niin, että aikuisuus ja työelämä näyttäytyy nuorille houkuttelevana ja tavoiteltavana tilana. Nuorten osallisuuden tukeminen on meidän kaikkien yhteinen asia.
Lopuksi; jokainen voi tehdä jotakin, ja kun jokainen tekee jotakin, tulee kaikki tehdyksi. Omassa työssäni lastensuojelussa koen olevani etuoikeutettu, koska pääsen elämään arkea upeiden nuorten kanssa ja tukemaan heidän matkaansa kohti yhteiskunnallista osallisuutta. Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille hyvää kansainvälistä nuorten päivää!
Anni Leminen
Yksikönjohtaja, Ryhmäkoti Muutos
Pallo-kodit