Terapiassa yhdessä – pariterapian vaikuttavuus  

Kun kohtaamme elämässä vaikeuksia ja reagoimme niihin, tarjotaan avuksi usein yksilöpsykoterapiaa. Monissa tilanteissa yksilöterapiasta saakin avun. Tutkimustiedon ja käytännön kokemuksen valossa myös pariterapia on hyvin vaikuttava hoitomuoto, ainoana hoitona tai yksilöterapian rinnalla. 

Tapasin pariskunnan Avosylin yhtymän Tärkeimmän äärellä -podcastin äänityksessä, jossa keskustelimme pariterapiasta ja yksilöpsykoterapiasta. Pariskunta käy tällä hetkellä pariterapiassa. Molemmat puolisot olivat käyneet myös yksilöpsykoterapiassa ja toisella se jatkuu edelleen. Heidän kokemuksensa pariterapian hyödyistä oli vaikuttavaa kuunneltavaa – ja samalla tunnistettavaa monien muiden parien kokemuksista.  

“Pariterapiassa koen, että on ensimmäistä kertaa päästy pintaa syvemmälle, puhumaan juuri niistä asioista, joista oma ja toisen toiminta juontaa juurensa sekä siitä, minkälaista dynamiikkaa se synnyttää parisuhteessa ja meidän koko perheen sisällä” 

Perinteinen perheterapeuttinen ajatus on, että se mikä tulee yhdessä jaetuksi, ei jää kenenkään yksin kannettavaksi. Pariterapiassa tämä toteutuu parhaimmillaan siten, että niin parisuhteen vaikeat kokemukset ja hetket kuin yksilön elämän erilaiset kokemukset tulevat jaetuiksi ja kohdatuiksi yhdessä. Terapiassa läpikäydyistä asioista puhumista on mahdollista jatkaa kotona. Näin ymmärrys puolisoiden välillä vahvistuu edelleen ja mahdollisuus toisen parempaan kohtaamiseen lisääntyy arjen hetkissä.  

”Saan paljon ymmärrystä häntä kohtaan, kun mä nään hänet näissä tilanteissa, terapiatilanteissa – itse olen kokenut hirveen mielekkääksi että puoliso on siinä mukana” 

Parisuhteen kuormituksen on havaittu lisäävän mieliala- ja ahdistusoireilua ja päihdeongelmia sekä lisäävän todennäköisyyttä fyysisten terveysongelmien kehittymiselle. Tunne-elämän kuormituksen yleisimpinä syinä tunnistetaan suhteisiin liittyvä ahdistus ja kuormitus.  

Pariterapian vaikuttavuutta on tutkittu paljon. Pariterapia vähentää ihmissuhteen kuormitusta ja vaikeuksia sekä lisää hyvinvointia parisuhteessa. Lisäksi pariterapia on todettu vaikuttavaksi hoitomuodoksi myös monenlaisessa yksilön psyykkisessä oireilussa. Pariterapia onkin noussut 2010-luvulta lähtien merkittäväksi hoitomuodoksi. Perinteisestä avioliittoneuvonnasta on vahvemmin siirrytty pariterapiaan, jossa voidaan vaikuttaa parisuhteen lisäksi myös yksilön hyvinvointiin ja oireiluun. 

”Ne on yhteisiä kokemuksia -sitten kun niihin on päästy kiinni, ne on eletty yhdessä” 

Parisuhteen hyvinvointi on itsessään arvokasta. Samalla lapsiperheissä se vaikuttaa olennaisesti koko perheen hyvinvointiin, ja on näin ollen sen ytimessä, miten voimme ylläpitää niin aikuisten kuin lapsikansalaistenkin hyvinvointia. Suomalaisessa hoitojärjestelmässä pariterapiaa todennäköisesti käytetään kuitenkin hoitomuotona liian vähän. Yksilöpsykoterapeuteista on monin paikoin pulaa, mutta siltikään pariterapiavaihtoehtoa ei käytetä tarpeeksi. Kelan tilastojen mukaan aikuisten kuntoutuspsykoterapiaa myönnettiin vuonna 2018 yhteensä 32 505, joista yksilöterapioita oli 31 719 ja perhe- ja pariterapioita 518. 

Laajempien katsauksien perusteella pariterapia auttaa noin kolmea neljästä parisuhdeongelmista kärsivää pariskuntaa (Borchers & Kuhlman, 2018). Tutkimustieto viittaa siihen, että esimerkiksi masennuksen hoidossa pariterapia on yhtä auttavaa kuin yksilöterapia. Lisäksi pariterapian avulla myös masentuneen puoliso voi saada tukea ja apua (n. 40 % masentuneiden puolisoista oireilee ainakin lievästi).  

THL:n tuoreessa julkaisussa vakavien mielenterveyshäiriöiden hoidosta on selkeä suositus ottaa läheiset aktiivisesti osaksi hoitoa – koskien siis hyvin vakavina pidettyjä mielenterveydenhäiriöitä kuten psykoosioireilua ja kaksisuuntaista mielialaoireilua. 

“Säännöllisiä perhe- tai verkostotapaamisia tulisi järjestää sairauden kestosta riippumatta, ja perheenjäsenille suunnatun psykoedukaation ja muiden perheinterventioiden saatavuutta tulisi parantaa. Erityisesti tulisi vahvistaa alaikäisten lasten huomioimista osana aikuisten palveluja” 

“Meidän parisuhde on meidän lasten kasvuympäristö - onnistunut paripsykoterapia on arvokas” 

Usein perheen vaikeuksien kasaantuessa ja monimutkaistuessa, parisuhde on vähintään kovan kuormituksen kohteena tai ongelmien juurisyyt voidaan löytää parisuhdekokemuksista ja vuorovaikutuksesta. Näihin asioihin vaikuttamalla pystymme lisäämään koko perheen ja lasten hyvinvointia – joskus hyvin merkittävillä tavoilla, esimerkiksi siten että lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle tai vanhempien ero voidaan välttää. 

“Pariterapiassa kokonaishyöty parisuhteen ja lastenkin kannalta on kyllä paljon vaikuttavampi, se on meillä muuttanut parisuhteen ja kodin ilmapiiriä” 

Pari- ja perheterapiaa voidaan tehdä myös perheiden kotona, sovittaa terapiaa kohtaamaan tälläkin tavalla parien ja perheiden tarpeita. Kokemukset kotona ja osana muuta tukea toteutettavasta pariterapiasta ovat toivoa herättäviä. Kotiin tehtävässä työssä on mahdollista auttaa perheitä monenlaisissa tilanteissa. 

Parisuhde on monen aikuisen elämässä merkittävä hyvinvoinnin lähde ja toisaalta yksinäisyyden kokemus tai suhteen päättyminen voi vaikuttaa jopa dramaattisilla tavoilla hyvinvointiin. Olisikin tärkeää, että eri kohdissa niin terveyden- kuin sosiaalihuollon palvelujärjestelmissä ymmärtäisimme kysyä: miten tärkeät ihmissuhteesi voivat? Pariterapian taustalla on aina teorioita rakkaudesta ja yhteyden kokemuksesta. Nämä inhimillisen elämän ytimessä olevien kokemusten parissa työskentely tuo vaikuttavuutta kaikkeen auttamistyöhön – suunnataan siis pintaa syvemmälle, oireista kohti elämän merkityksellisiä suhteita ja kokemuksia.

Psykologi, perhe- ja paripsykoterapeutti Saana Sievers 

Lähteet: 

Borchers, P. & Kuhlman, I. (2018). Pariterapian vaikuttavuus. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 134 (11), 1131-1138. 
Lebow J. & Snyder DK. (2022) Couple therapy in the 2020s: Current status and emerging developments. Fam Process, 61(4),1359-1385. 
KELA tilastot 2018. 
Suvisaari, J., Cresswell-Smith, J, Lindgren, M, Viertiö, S. & Linnaranta, O. (2025). Monimuotoiset palvelut vakavien mielenterveyshäiriöiden hoidossa. THL:n työpaperi. 
Tekstin lainaukset ovat podcastissa vierailleiden asiakkaiden kuvauksia terapiasta.