Julkaistu 25.5.2021

Hoito- ja kasvatussuunnitelmien tavoitteiden seuranta

Olemme rakentaneet Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:lle (PKS) vaikuttavuuden arvioinnin mallin, joka perustuu hoito- ja kasvatussuunnitelmien tavoitteiden seurantaan. Olemme rakentaneet asiakastietojärjestelmäämme lomakepohjan, joka kerryttää tilastotietoa järjestelmäämme tallennetuista tavoitteista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Olemme tehneet tarkat ohjeet työntekijöille ohjaamaan tavoitteiden asettamista, havaintoja sekä arviointeja/monitahoarviointeja. Nähdäksemme tämä arviointimalli tulee pääsemään hyvin lähelle niitä kriteereitä joita olemme asettaneet palveluidemme vaikuttavuuden arvioinnille. Koska tämän arviointitiedon kerääminen aloitettiin vasta syksyllä 2020, on tämän menetelmän kautta saatavilla seurantatietoa vuoden 2022 alusta alkaen.

Laatustandardien saavuttaminen lasten ja nuorten arvioimana

Arvioimme PKS:n laatustandardien saavuttamista lasten ja nuorten kokemana sijoitettujen lasten ja nuorten kyselyn vastausten perusteella. Kyselyn kysymysten teemat jakaantuvat PKS:n seitsemän laatustandardin mukaisesti. Teema-alueen standardin arvioitiin toteutuvan sijoitetun lapsen elämässä hänen kokemanaan, mikäli vastaaja oli standardiin liittyvien väittämien osalta samaa tai melko samaa mieltä. Jokaiseen teema-alueeseen liittyi useita teeman mukaisia standardin toteutumista mittaavia kysymyksiä.

PKS:n perhehoitoon sijoitettujen lasten arvioimana PKS:n laatustandardit toteutuvat heidän elämässään ja PKS:n perhehoidossa vuonna 2020 seuraavasti: Turvallisuus 89 %:sesti, terveys ja hyvinvointi 97 %:sesti, kasvu ja kehitys 97 %:sesti, yhteenkuuluvuus ja läheissuhteet 97 %:sesti, oma kulttuuri 96 %:sesti, elämäntaidot 95 %:sesti ja osaallisuus 92 %:sesti. Kaikki laatustandardit toteutuvat sijoitettujen lasten kokemusten mukaan 95 %:sesti.

Tulosten perusteella on todettavissa, että PKS:n seitsemän laatustandardia toteutuu PKS:n perheisiin sijoitettujen lasten ja nuorten kokemina hyvin. Erityisen tyytyväisiä palveluntuottajina olemme siihen, että perheisiimme sijoitetut lapset kokevat olonsa turvalliseksi sijaisperheessä: vastaajista 100 % vastasi myönteisesti väittämään ”Tunnen oloni turvalliseksi sijaisperheessä”. Turvallinen perhehoito on yksi PKS -perhehoidon ytimistä ja se toteutuu myös PKS:n perhehoitoon sijoitettujen lasten kokemusmaailmassa.  

Perhehoitajien KARTTA-arviointi

KARTTA -lomakkeen kysymykset pohjautuvat The Search Instituten tutkimukseen lasten ja nuorten kehityksen osa-alueista, vahvuuksista ja tuesta, joilla tutkitusti on merkitystä lasten ja nuorten myöhemmän pärjäävyyden kannalta. PKS perhehoitajat täyttävät lomakkeen perheeseensä sijoitetusta lapsesta jokainen kuukausi, jonka perusteella saamme tietoa lapsen ja nuoren kehityksestä perhehoitajan arvioimana. KARTTA -lomakeen käyttäminen aloitettiin PKS:ssä toukokuussa 2020 ja seurantatietoa vuoden 2020 osalta on kertynyt 967 lomakkeen verran ajalta 5-12/2020.

PKS perhehoitajien arviointitiedon mukaan PKS:n perheisiin sijoitetut lapset ja nuoret suurimmaksi osaksi saavuttavat KARTTA -lomakkeessa arvioidut kaksikymmentä tavoitetta. Näistä tavoitteista parhaat tulokset on saavutettu turvallisuuden tunteessa, tuen ja avun vastaanottamisessa, henkilökohtaisten kykyjen omaamisessa, asioiden saavuttamisessa harjoittelun myötä, oppimishalukkuudessa sekä leikillisyydessä ja sosiaalisuudessa, joiden kaikkien osalta sijoitetut lapset saavuttavat tai suurimmaksi osaksi saavuttavat tavoitteet.

Vuonna 2020 olemme arvioineet, miten PKS:n perheisiin sijoitetut lapset kokonaisuudessaan saavuttavat KARTTA -arvioinnin tavoitteet. KARTTA -arvioinnin suurin hyöty tulee kuitenkin olemaan lapsikohtaisissa seurannoissa, joiden avulla  pystymme arvioimaan, minkälaista vaihtelua kullakin lapsella on KARTTA -lomakkeen tavoitteiden saavuttamisessa ja mihin suuntaan hänen kehityksensä on menossa. Olemme vuoden 2021 aikana kehittämässä menetelmiämme tässä.

PKS perhehoitoon sijoitettuja lapsia on osallistettu KARTTA -arviointiin 65 %:ssa tehtyjä arviointeja. Lapsia on osallistettu yleisten kysymysten arviointiin heidän ikä ja kehitystasonsa mukaisesti sekä pyytämällä heiltä hymynaama-arvio kuluneesta kuukaudesta. Ajalla 5-12/2020 kaiken kaikkiaan 90 % lapsista on antanut hymynaaman (ilo tai iso ilo) kuluneesta kuukaudestaan.

Päättyneiden sijoitusten seuranta

PKS:ssä on päättynyt vuonna 2020 yhteensä 48 sijoitusta. Suurin osa (60 %) näistä päättyneistä sijoituksista on ollut jo lähtökohtaisestikin lyhytaikaisia sijoituksia, joiden oletetaankin päättyvän: 12 on ollut kiireellisiä sijoituksia ja 17 avohuollon sijoituksia. Päättyneistä sijoituksista 9 on ollut huostaanotettujen lasten sijoitusten päättymisiä. Kaikista päättyneistä sijoituksista 79% on päättynyt suunnitelmallisesti ja 21 % suunnittelemattomasti. Vertailutietoina on todettavissa, että PKS:n palveluissa on ollut vuoden 2020 aikana enimmillään 180 henkilöä. Vuoden 2020 lopussa (31.12.2020) PKS:n palveluissa oli 175 henkilöä, joista 11 oli lyhytaikaisissa avohuollon sijoituksissa.

Päättyneitä sijoituksia koskevan tilastotieto on PKS:lle pohjatietoa sijoitusten pysyvyydestä ja jatkuvuudesta. PKS analysoi kaikki suunnittelemattomasti katkenneet sijoitukset kehittyäkseen sijoitusten katkeamisten riskitekijöiden tunnistamisessa sekä arviointi- ja tukityöskentelynsä kyvyssä vastata näihin tilanteisiin.

Vaikuttavuusraportistamme ja arviointimenetelmien kehittämisestä

Tätä blogia tarkemmat kuvaukset PKS:ssä käytetyistä vaikuttavuuden arvioinnin menetelmistä ja näillä menetelmillä saaduista tuloksista löytyy Avosylin Oy:n sosiaalipalveluiden vaikuttavuusraportista 2020. Tässä blogissa kuvaamme vain tiivistetysti niitä tapoja, joilla olemme arvioineet PKS:n palveluiden vaikuttavuutta vuonna 2020 sekä näiden arviointien pääasiallisia tuloksia.

Olemme edelleen kehittämmässä palveluidemme vaikuttavuuden arviointia. Sosiaalipalveluidemme vaikuttavuuden arvioinnin askeleista voi lukea blogistamme Sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden löytöretkillä.

 

Harriet Rabb
Sosiaalipalveluiden laatupäällikkö
Avosylin Oy