Julkaistu 12.9.2025

Lastensuojelun sijaishuollossa puhutaan entistä useammin haastavammista lapsista. Ajatus siitä, että he tarvitsevat enemmän erityisiä palveluja ympärilleen ja mahdollisimman paljon, tuntuu ohjaavan meidän ammattilaisten ajattelua. Kuulen omassa työssäni usein, että erityisyksiköille ja vaativan tason laitoshoidolle olisi kasvava tarve. Lastensuojelun sijaishuollossa puhutaan usein erikoistuneista yksiköistä, kun lapsen tuen tarve kasvaa.

Lapsilla laitoshoidon tasosta riippumatta on kuitenkin samat perustarpeet. Lasten kasvatustyö myös pohjautuu jokaisella laitoshoidon tasolla täysin samoihin jokaisen lapsen perustarpeisiin.

Uskon vahvasti, että kuntoutuminen voi tapahtua onnistuneesti millä ”tasolla” tahansa, riippuen siitä kuinka lastensuojelun sijaishuollon perustehtävä ja kuntoutumisen edellytykset laitoksessa toteutuvat.

Kuntoutuminen ei vaadi erikoistumista – vaan ymmärrystä

Myös perustason laitoksella on ainutlaatuinen mahdollisuus toimia lapsen kuntoutumisen alustana. Kyse ei ole siitä, että laitoksessa olisi psykiatrisia palveluita tai erityisosaamista kaikilla alueilla – vaan siitä, että arki rakennetaan kuntouttavaksi. Kuntoutuminen alkaa arjen rakenteista: ennakoitavuudesta, turvallisuudesta ja luottamuksesta. Tärkeää on, että henkilöstö on koulutettu ymmärtämään trauma- ja kiintymyssuhdeteoriaa, sekä osaa kohdata lapsen käytöksen takana olevat tarpeet. Kuntoutumisen onnistuminen vaatii sensitiivistä, johdonmukaista ja pitkäjänteistä työotetta. Erikoistumista tärkeämpää on, että lapsi kokee tulevansa nähdyksi ja hyväksytyksi, jotta hänen kykynsä kiinnittyä arkeen kasvaa ja vahvistuu. Pallo-kodeilla koko henkilöstö on koulutettu traumainformoituun työotteeseen ja Person Brain-malliin, jotka molemmat pohjautuvat ymmärrykseen lapsen käytöksen takana olevista tarpeista.

Pallo-kodeilla nähdään tärkeänä, että tarjoamme lapselle mahdollisimman tavallisen sijaishuoltopaikan, jossa lapsi saa asua ja elää mahdollisimman tavallista elämää. Emme halua tuoda terveys- tai koulupalveluja toimintaympäristöjemme sisäpuolelle, koska haluamme säilyttää yksikkömme lapsille kodinomaisena sijaishuoltopaikkana. Teemme jatkuvasti tiivistä ja hyvää yhteistyötä paikallisen hyvinvointialueen sekä koulujen kanssa, jotta joustavasti ja ratkaisukeskeisesti saamme räätälöityä lapsille tarvitsemansa palvelut yksikön ulkopuolelta. Laitos itsessään säilyy lapselle mahdollisimman kodinomaisena paikkana.

Kuntoutuminen ei tapahdu yksin

Pysyvät ihmissuhteet ovat kuntoutumisen ydin. Kun sama aikuinen kulkee lapsen rinnalla vuodesta toiseen, syntyy luottamus, joka mahdollistaa kasvun ja muutoksen. Lastensuojelun perustehtävä toteutuu yhteiskunnan muuttuessa edelleen aikuisten ja lasten välisissä suhteissa. Sama työkalu on käytössä jokaisella lastensuojelun tasolla. Pallo-kodeilla työntekijät ovat sitoutuneita aitoihin ihmissuhteisiin lasten kanssa. Meillä on pitkäaikaisia työntekijöitä, joilla on kokemusta monista pitkistä ja onnistuneista, lasta eteenpäin vievistä, korjaavista ja kuntouttavista omakasvattajasuhteista. Yhteisöissämme vallitsee kulttuuri, joka perustuu aikuisten ja lasten välisiin suhteisiin, kunnioittamiseen ja luottamukseen.

Kuntoutuminen ei tapahdu yksin. Lapsi tarvitsee ympärilleen yhteisön, joka kantaa – myös silloin, kun hän itse ei jaksa. Lapsi tarvitsee ympärilleen yhteisön, joka hyväksyy, tukee ja haastaa sopivasti. Perustason laitoksessa voidaan rakentaa vahva yhteisöllinen kulttuuri, jossa lapsi kokee kuuluvansa joukkoon ja olevansa arvokas. Pallo-kotien yhteisöt ovat pitkäaikaisten sijoitusten, monien vuosien myötä hioutuneen työskentelyn sekä pitkän kokemuksen omaavien työntekijöiden myötä muodostuneet vakaiksi ja varmoiksi lasta tukeviksi toimintaympäristöiksi. Pallo-kodeilla on yli parin vuosikymmenen kokemus siitä, miten eri haasteiden kanssa painivien lasten ja perheiden tilanteiden kanssa voidaan saada positiivisia muutoksia aikaan yhteisöissä, joissa toimintakulttuuri ei profiloidu pelkästään tietynlaiseen oireiluun vastaamiseen. Me uskomme vahvasti tavalliseen, kodinomaiseen arkeen, vahvana kuntouttavana elementtinä. Me haluamme kaikessa toiminnassamme myös valmistaa lapsia ja nuoria toimimaan osana yhteiskuntaa – ei siitä eristettynä.

Yhdessä vanhempien ja lähiverkoston kanssa

Myös vanhempien ja laitoksen välinen yhteistyö on kuntoutuksen onnistumisessa isossa avainasemassa. Kuntouttava kasvatustyö vaatii luottamusta, kunnioitusta, avoimuutta ja suhdetta myös lasten vanhempiin ja läheisiin. Lapsi on aina osa perhettään. Kun vanhemmat kokevat olevansa mukana lapsen sijoituksesta huolimatta lapsen arjessa ja päätöksenteossa, he voivat tukea lapsen kuntoutumista rakentavasti. Sijaishuollossa asuvan lapsen vanhemmat ovat usein edelleen tärkein kiintymyssuhde ja osa hänen identiteettiään. Vanhempien osallistuminen kuntoutusprosessiin vahvistaa lapsen turvallisuuden tunnetta ja edistää hänen hyvinvointiaan merkittävästi. Kun vanhemmat otetaan mukaan lapsen arkeen ja kuntoutusprosessiin, vaikutus moninkertaistuu. Yhteistyö rakentaa siltaa kotiin ja vahvistaa lapsen identiteettiä.

Pallo-kodeilla koulutetaan henkilöstöä jatkuvasti tiimivanhemmuusmalliin. Kehitämme myös perhetyömallia edelleen tulevaisuudessa yhteistyössä Avosylin-yhtymään kuuluvien sisaryhtiöidemme Perhehoitokumppanit Suomessa sekä Neljä Astetta kanssa. Koemme lasten suhteet omaan laitoksen ulkopuoliseen verkostoonsa ehdottoman tärkeinä lasta kannattelevina suhteina. Laitoksiin sijoitettujen lasten perhetyön kehittämisen saralla on yhteiskunnassamme vielä paljon kehitettävää. Siihen panostamalla entistä enemmän voisimme saavuttaa perheiden jälleenyhdistymisiä sekä edistää lapsen kuntoutumisprosesseja nopeammin.

Perustason laitos pysyvänä sijoituspaikkana

Lastensuojelun sijaishuollossa edelleen yksi suurimmista haasteista on lapsen siirtyminen laitoksesta toiseen, erityisesti silloin kun hänen käytöksensä tai psyykkinen vointinsa vaikeutuu. Jokainen siirto on lapselle uusi kriisi, joka rikkoo lapsen elämän jatkuvuutta ja pysyvyyttä. Voisiko lastensuojelulaitos olla niin vahva ja joustava, että se kantaisi lapsen läpi myös vaikeiden vaiheiden?

Pallo-kodeilla on yli parinkymmenen vuoden kokemus siitä, että joustavilla ratkaisuilla lapsen kriisitilanteissa on usein pystytty pitämään kiinni pysyvästä sijaishuoltopaikasta ja lapsen suhteiden jatkuvuudesta. Keinoja vastata kriisitilanteisiin ovat esimerkiksi henkilöstöresurssien vahvistaminen tilapäisesti, yhteisöllinen tuki, vanhempien ja muun verkoston sekä terveydenhuollon ja koulun kanssa tehtävä tiivistetty yhteistyö lapsen kriisitilanteessa. Pallo-kodeilla aikuiset ovat valmiina pistämään kaikkensa peliin selvitäkseen näistä elämän karikoista yhdessä lapsen kanssa. Kun lapsi saa tarvitsemansa tuen tutussa ympäristössä, hänen ei tarvitse menettää jo muodostuneita kiintymyssuhteita ja arjen turvaa. Erityisen ja vaativan tason laitoshoito on kalliimpaa yhteiskunnalle kuin perustason laitoshoito. Voisiko laadukkaan perustason hoidon toteuttaminen ja kehittäminen olla yksi ratkaisu keventääksemme erityisen tason laitoshoidon kuormaa?

Jokainen lapsi on erityinen – ei tason mukaan luokiteltava

Jotta perustason laitoksesta voi syntyä kokonaisuus, joka kantaa, vaatii se rakenteellista joustavuutta, tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa, osaavaa henkilöstöä, ja ennen kaikkea tahtoa kohdata lapsi ja hänen vanhempansa. Meille Pallo-kodeilla jokainen lapsi on samalla viivalla, ketään ei luokitella erityisen haastavaksi tai vaativaksi. Jokainen lapsi kohdataan lapsena yksilöllisine piirteineen ja haasteineen.

Perustason lastensuojelulaitos voi olla paljon enemmän kuin sijoituspaikka. Se voi olla kuntouttava, turvallinen ja kasvua tukeva ympäristö, jossa lapsi saa mahdollisuuden eheytyä ja vahvistua. Tämä vaatii osaamista, sitoutumista ja ennen kaikkea tahtoa nähdä lapsi kokonaisena – ei vain hänen haasteidensa kautta.

 

Anni Leminen
yksikön johtaja
Pallo-kodit