Julkaistu 21.11.2025

Lasten osallisuus on keskeinen periaate perhetyössä ja lastensuojelussa. Se tarkoittaa lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Osallisuus ei ole vain menetelmä, vaan lapsen perusoikeus, joka on vahvistettu kansainvälisissä sopimuksissa ja Suomen lainsäädännössä. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen artikla 12 velvoittaa, että lapsen näkemykset on otettava huomioon kaikissa häntä koskevissa asioissa. Suomessa tätä periaatetta tukevat muun muassa lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolaki, jotka korostavat lapsen asianosaisuutta ja kuulemista perhetyön prosesseissa ja lasta koskevassa päätöksenteossa.

Osallisuus tukee lapsen kasvua ja hyvinvointia

Osallisuus on yksi lapsen kasvun ja kehityksen perusedellytyksistä. Kun lapsi kokee olevansa kuultu ja arvostettu, hänen itsetuntonsa vahvistuu ja luottamus aikuisiin lisääntyy. Osallisuuden kokemus tukee lapsen identiteetin kehittymistä ja opettaa yhteisöllisyyttä ja vastavuoroisuutta. Tutkimukset osoittavat, että osallisuuden puute voi johtaa syrjäytymisen riskiin ja heikentää lapsen hyvinvointia. Perhetyössä osallisuus ei ole vain lapsen kuulemista, vaan aktiivista osallistumista arjen päätöksiin ja toimintaan.

Vaikka osallisuus on vahvasti säädelty ja sen merkitys tunnustettu, käytännön toteutuksessa on haasteita. Jyväskylän yliopiston (2025) Petu-tutkimuksen mukaan perhetyön rakenteet ja vanhempien asenteet voivat estää lapsen osallisuuden toteutumista. Kiire, työntekijöiden osaamattomuus ja aikuiskeskeinen työskentely voivat vaarantaa tätä. Lisäksi osallisuus voi jäädä näennäiseksi, jos lapsen mielipiteillä ei ole todellista vaikutusta päätöksiin.

Menetelmät ja osallistava kirjaaminen

Osallisuuden käytännön toteutus vaatii monipuolisia menetelmiä ja sensitiivistä työotetta. Lapsen osallisuus vahvistuu, kun työntekijät käyttävät lapsilähtöisiä menetelmiä ja luovat turvallisen ilmapiirin. Venla Jauholan pro gradu -tutkimus osallistavasta kirjaamisesta osoittaa, että dokumentointi voi olla merkittävä osallisuuden väline. Kun lapsi saa nähdä, kommentoida ja vaikuttaa kirjattuun tietoon, hänen näkemyksensä tulee aidosti huomioiduksi. Tämä vahvistaa lapsen kokemusta arvostuksesta ja luottamuksesta. YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsen mielipide otetaan huomioon häntä koskevissa asioissa, ja osallistava kirjaaminen on konkreettinen tapa toteuttaa tätä oikeutta perhetyössä. Haasteena on, että osallistava kirjaaminen vaatii aikaa, osaamista ja yhteistä ymmärrystä, mutta sen vaikutus lapsen osallisuuteen ja hyvinvointiin on kiistaton.

Osallisuus Neljä Astetta Oy:n perhetyössä

Lapsen osallisuus on Neljä Astetta Oy:n perhetyön kulmakivi. Se tarkoittaa, että lapsi saa vaikuttaa häntä koskeviin asioihin ja hänen näkemyksensä otetaan huomioon arjen päätöksissä. Lapsen mielipiteet huomioidaan tapaamisten suunnittelussa ja työskentelyn keskeisin tavoite on täyttää lapsen perustarpeet fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti. Lapsi osallistuu aktiivisesti työskentelyn dokumentointiin ja saa lukea itseään koskevat kirjaukset. Asiakastyytyväisyystutkimuksemme kertovat, että lapset kokevat työntekijät luotettavina ja helposti lähestyttävinä, ja he saavat tukea asioissa, joista ei voi puhua vanhempien kanssa. Lapsen osallisuus ei ole vain juridinen velvoite, vaan eettinen periaate, joka näkyy jokaisessa kohtaamisessa. Kun lapsi kokee olevansa kuultu ja arvostettu, syntyy pohja kestävälle hyvinvoinnille – ja juuri tätä Neljä Astetta Oy haluaa edistää.

 

Toni Sipiläinen
Avopalveluiden johtaja, Neljä Astetta Oy