Pallo-kodeilla puhutaan usein isosisaruudesta. Se ei aina tarkoita biologista sisaruutta, vaan jotain, mikä syntyy arjessa, yhdessä elämisessä ja jaetuissa kokemuksissa. Lastensuojelun sijaishuollossa yhteisöllisyys on keskeinen osa lapsen arkea ja kuntoutumista.
Kun uusi lapsi saapuu Pallo-kodille, kaikki on uutta. Tilat, ihmiset, säännöt ja rytmi voivat tuntua vierailta. Tässä hetkessä yhteisön merkitys korostuu – ja erityisesti niiden lasten rooli, jotka ovat jo olleet talossa pidempään. Pidemmän aikaa yksikössä asuneet lapset toimivat uusille tulijoille arjen oppaina ja mallintajina. He tukevat sopeutumista uuteen ympäristöön ja auttavat hahmottamaan Pallo-kotien käytäntöjä, sääntöjä ja odotuksia. Pallo-kodeilla aikuiset puhuvat lapsille ”isosisaruudesta”, mutta lapset kasvavat siihen itse kuin huomaamattaan.
Isosisaruus syntyy arjessa
”Isosisarukset” näyttävät, miten arki rakentuu; miten sääntöjä noudatetaan, miten vapauksia voi saada lisää ja miten aikuisten kanssa kannattaa neuvotella. Samalla uusi lapsi saa kokemuksen siitä, ettei ole tilanteessaan yksin. Lapset saattavat sanoa toisilleen: “Täällä kannattaa tehdä näin” – ei käskien, vaan kokemuksesta jakaen. Usein juuri tämä on se ääni, joka kuuluu parhaiten.
Aikuiset ohjaavat, tukevat ja asettavat rajat, mutta vertaissuhteissa toiselta lapselta saatu neuvo voi tuntua helpommalta ottaa vastaan. Se ei tule ylhäältäpäin, vaan viereltä. Vertaissuhteet eivät korvaa ammatillista kasvatusta, mutta ne täydentävät sitä merkittävällä tavalla. Aikuisen tehtävänä on tunnistaa vertaissuhteiden vaikutus, tukea myönteisiä suhteita ja puuttua tarvittaessa haitallisiin ilmiöihin. Samalla aikuisen tehtävänä on säilyttää ohjaava ja turvallisuutta luova roolinsa.
Tavallista arkea, merkityksellisiä hetkiä
Isosisaruus ei kuitenkaan ole vain ohjaamista. Se on myös yhdessä olemista; pelihetkiä, naurua, yhteisiä bussimatkoja kouluun, aamiaisen valmistamista toiselle tai pieniä arjen kohtaamisia. Samalla, kun uusi lapsi oppii yhteisön tapoja, myös “isosisarus” kasvaa. Hän harjoittelee vastuuta, empatiaa ja toisen huomioimista. Hän huomaa, että omalla toiminnalla voi olla merkitystä toiselle. Näin vertaissuhteet toimivat osana kuntouttavaa kasvatusta.
Vertaissuhteet ovat tärkeä osa lapsen hyvinvointia. Niissä opetellaan vuorovaikutusta, rakennetaan käsitystä itsestä ja opitaan yhdessä muiden kanssa. Syntyvät ystävyyssuhteet tuovat arkeen turvaa ja lisäävät tunnetta siitä, että kuuluu joukkoon. Isosisaruus ei ole erillinen menetelmä, vaan luonnollinen osa toimivaa yhteisöä. Pallo-kotien yhteisöissä jokainen löytää ajan kanssa oman paikkansa ryhmässä. Säännöt ovat yksilöllisiä, ja arki rakentuu neuvottelulle, ohjaukselle ja ymmärrykselle. Kaiken ytimessä on aina tavallinen arki; yhdessä syödyt ateriat, yhteiset tekemiset ja ne hetket, jolloin joku kysyy: “Tuutsie mukaan?”
Ehkä juuri niissä hetkissä syntyy isosisaruus, joka ei vaadi sukulaisuutta – vain ihmisen toiselle.
Hyvää sisarusten päivää kaikille sisaruksille yli sukulaisuussuhteiden.
Essi Hannola
Vastaava kasvattaja
Ryhmäkoti Muutos, Pallo-kodit
